”Liian hyvää ollakseen totta”? – Näkökulmia sujuvaan päätöksentekoon taloyhtiöiden energiaremonteista
Savinainen, Sini (2022)
Savinainen, Sini
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315061
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315061
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutki taloyhtiöiden energiaremontteihin liittyvää päätöksentekoa. Opinnäytetyön aihe on peräisin kestävän liiketoiminnan konsulttiyritykseltä Gaia Consultingilta. Asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteko ei useinkaan ole kovin helppoa ja nopeaa. Päättäjiä on useita ja päätökset tehdään yhtiökokouksissa. Energiaremontit ovat keino olemassa olevan rakennuskannan päästöjen vähentämiseen, mutta niitä ei kuitenkaan tehdä riittävästi. Yksi syistä on se, että energiaremontit ovat kompleksisia, ja voi olla hankala ymmärtää, mitä kaikkea prosessi pitää sisällään, ja mitä tapahtuu missäkin vaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää taloyhtiöiden tarpeet ja kipupisteet energiaremonttiprosessissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää asiakaspolkumalli konkretisoimaan taloyhtiöiden energiaremonttien päätöksentekoa.
Opinnäytetyön tietoperustassa taustoitettiin ensin syitä, miksi energiaremonttien lisääminen on tärkeää ja millaisia aiheeseen liittyviä lakeja, säädöksiä ja sopimuksia on olemassa. Asuminen aiheuttaa suuren osuuden päästöistä. Energiankäytön vähentäminen vähentää päästöjä. Suuri säästö saadaan usein lämmönlähteen vaihtamisella vähähiiliseen. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös kestävään asumiskäyttäytymiseen, eli muun muassa pyrkimykseen säästää energiaa ja vettä. Lisäksi teoriaosuudessa kerrottiin energiaremonteista, taloyhtiöistä ja niiden päätöksenteosta. Energiatehokkuuden parantamiseen sopivat ratkaisut on aina kartoitettava taloyhtiökohtaisesti.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa oli laadullinen lähestymistapa. Tutkimuksessa toteutettiin kahdeksalle taloyhtiön puheenjohtajalle ja kahdelle isännöitsijälle puolistrukturoidut teemahaastattelut. Menetelmä valittiin, jotta ilmiön syvällisempi ymmärtäminen olisi mahdollista. Haastattelujen analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella hahmotettiin taloyhtiöiden energiaremonttipäätöksentekoon liittyviä kipupisteitä. Hankaluuksiksi koettiin muun muassa päätöksentekoon varattu liian vähäinen aika, tiedon ja teknisen osaamisen puute sekä suunnittelemattomuus. Haastatellut taloyhtiöpäättäjät olisivat tarvinneet prosessissaan tietolähteen, josta etsiä ammattitaitoisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita, lisää tietoa energiaremonteista sekä isännöitsijän tukea. Energiaremontteihin liittyvää päätöksentekoa voidaan kuitenkin helpottaa useilla eri tavoilla. Näitä ovat esimerkiksi huolellinen pohjatyö, energiaremontin avulla saavutettavista asumiskustannussäästöistä viestiminen ja tiedon lisääminen ja jakaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella kehitettiin taloyhtiön energiaremontin päätöksentekoa kuvaava asiakaspolku. Asiakaspolku auttaa hahmottamaan päätöksenteon keskeiset vaiheet energiaremonttiprosessissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suunnitelmallisuus on hyvä perusta suotuisalle energiaremonttipäätökselle. Kun päätökselle varataan riittävästi aikaa, voi päätöksenteko helpottua. Suunnittelua käyttämällä saadaan kartoitettua kullekin taloyhtiölle ratkaisu, jolla saadaan aikaan optimaalisin parannus energiatehokkuudessa. Myös hyvin konkreettisen tiedon lisääminen energiaremonteista auttaisi taloyhtiöitä päätöksenteossaan.
Opinnäytetyön tietoperustassa taustoitettiin ensin syitä, miksi energiaremonttien lisääminen on tärkeää ja millaisia aiheeseen liittyviä lakeja, säädöksiä ja sopimuksia on olemassa. Asuminen aiheuttaa suuren osuuden päästöistä. Energiankäytön vähentäminen vähentää päästöjä. Suuri säästö saadaan usein lämmönlähteen vaihtamisella vähähiiliseen. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös kestävään asumiskäyttäytymiseen, eli muun muassa pyrkimykseen säästää energiaa ja vettä. Lisäksi teoriaosuudessa kerrottiin energiaremonteista, taloyhtiöistä ja niiden päätöksenteosta. Energiatehokkuuden parantamiseen sopivat ratkaisut on aina kartoitettava taloyhtiökohtaisesti.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa oli laadullinen lähestymistapa. Tutkimuksessa toteutettiin kahdeksalle taloyhtiön puheenjohtajalle ja kahdelle isännöitsijälle puolistrukturoidut teemahaastattelut. Menetelmä valittiin, jotta ilmiön syvällisempi ymmärtäminen olisi mahdollista. Haastattelujen analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella hahmotettiin taloyhtiöiden energiaremonttipäätöksentekoon liittyviä kipupisteitä. Hankaluuksiksi koettiin muun muassa päätöksentekoon varattu liian vähäinen aika, tiedon ja teknisen osaamisen puute sekä suunnittelemattomuus. Haastatellut taloyhtiöpäättäjät olisivat tarvinneet prosessissaan tietolähteen, josta etsiä ammattitaitoisia ja luotettavia yhteistyökumppaneita, lisää tietoa energiaremonteista sekä isännöitsijän tukea. Energiaremontteihin liittyvää päätöksentekoa voidaan kuitenkin helpottaa useilla eri tavoilla. Näitä ovat esimerkiksi huolellinen pohjatyö, energiaremontin avulla saavutettavista asumiskustannussäästöistä viestiminen ja tiedon lisääminen ja jakaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella kehitettiin taloyhtiön energiaremontin päätöksentekoa kuvaava asiakaspolku. Asiakaspolku auttaa hahmottamaan päätöksenteon keskeiset vaiheet energiaremonttiprosessissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suunnitelmallisuus on hyvä perusta suotuisalle energiaremonttipäätökselle. Kun päätökselle varataan riittävästi aikaa, voi päätöksenteko helpottua. Suunnittelua käyttämällä saadaan kartoitettua kullekin taloyhtiölle ratkaisu, jolla saadaan aikaan optimaalisin parannus energiatehokkuudessa. Myös hyvin konkreettisen tiedon lisääminen energiaremonteista auttaisi taloyhtiöitä päätöksenteossaan.