Hoitohenkilöstön psykososiaalinen kuormitus palliatiivisessa hoitotyössä: työhyvinvoinnin kehittäminen Kuhmon terveyskeskussairaalassa
Huotari, Suvi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315299
Tiivistelmä
Palliatiivisen hoidon lisääntyvä tarve haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon. Hoitohenkilöstön hyvinvointi vaarantuu muun muassa työn lisääntyvien vaatimusten, heikon työn hallinnan ja työyhteisön henkilöstöltä saadun riittämättömän tuen vuoksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kuhmon terveyskeskussairaalaan työhyvinvointisuunnitelma, jonka mukaisesti toimimalla voidaan vähentää hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta palliatiivisessa hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, joka sopi lähestymistavaksi sen käytännönläheisen ja työyhteisöä osallistavan luonteen vuoksi. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta palliatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuskysymys oli, mitkä asiat aiheuttavat hoitohenkilöstölle psykososiaalista kuormitusta palliatiivisessa hoitotyössä.
Kysymykseen haettiin vastausta toteuttamalla Työn psykososiaaliset kuormitustekijät-kysely Kuhmon terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstölle (N=21, n=18). Vastaukset analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelman ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kuormitusta koettiin useimmiten työn sisältöön liittyvien tekijöiden vuoksi. Erityisen kuormittavina tekijöinä koettiin työn tekemisen jatkuva keskeytyminen, usean eri asian tekeminen samanaikaisesti sekä työn suuri vastuullisuus. Kuormitusta aiheuttivat myös läheisten moninaiset odotukset, viestintä läheisten kanssa, hoitolinjaukset, hoidon ja hoitosuunnitelman laatu, hoitotyön vastuullisuus ja lääkärin vastuu. Työn järjestelyihin liittyen kolme kuormittavinta tekijää olivat työhön keskittymistä häiritsevät tekijät, liiallinen työmäärä työaikaan nähden sekä epäsäännöllisten työaikojen aiheuttama kuormitus. Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvää kuormitusta oli koettu harvoin työntekijöiden keskinäisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen ongelmien sekä saadun vähäisen tuen vuoksi.
Toisessa syklissä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli kartoittaa aiempi tutkimustieto siitä, mitkä tekijät aiheuttavat hoitohenkilöstölle psykososiaalista kuormitusta palliatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuskysymys oli, mitkä tekijät aiheuttavat hoitohenkilöstölle psykososiaalista kuormitusta aiemman tutkimustiedon perusteella. Tulosten mukaan kuormitusta aiheuttavat tekijät liittyivät emotionaalisiin haasteisiin, hoitoon liittyviin odotuksiin, vuorovaikutukseen, osaamisvajeeseen, hoitotyön organisointiin ja sen johtamiseen, työympäristöön ja työjärjestelyihin. Katsauksen tulokset vahvistivat ensimmäisen syklin tuloksia, sillä psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat tekijät olivat yhteneväisiä Kuhmon terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstön kokemusten kanssa.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kartoittaa, miten hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta voidaan ehkäistä. Kehittämiskysymys oli, miten hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta voidaan ehkäistä. Aineisto hankittiin Kuhmon terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstöltä 6–3–5-menetelmän avulla ja se analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan psykososiaalista kuormitusta voidaan ehkäistä kehittämällä potilaan hoidon suunnittelua ja toteutusta, palliatiivista hoitotyötä toteuttavan hoitajan työnkuvaa sekä yhteistyötä potilaan ja hänen läheistensä kanssa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata Kuhmon terveyskeskussairaalan palliatiivista hoitotyötä tekevän hoitohenkilöstön psykososiaalista jaksamista tukeva työhyvinvointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, minkälainen työhyvinvointisuunnitelma tukee hoitohenkilöstön psykososiaalista jaksamista palliatiivisessa hoitotyössä. Suunnitelman kehittämiskohteiksi muodostuivat potilaan hoidon suunnittelu, kirjaamisen kehittäminen, yhteistyö läheisten kanssa, palliatiivisen hoidon koulutus ja hoitajan työnkuva. Työhyvinvointisuunnitelman implementointi suunniteltiin Parihs-mallin mukaisesti, ja suunnitelman käytännön toteutus, seuranta ja arviointi jatkuu edelleen työyhteisössä.
Jatkotutkimusaiheiksi muodostuivat 1) Miten hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta kartoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joissa toteutetaan palliatiivista hoitotyötä? Miten säännöllisesti ja minkälaisilla mittareilla kuormituksen kokemista mitataan? 2) Miten hoitohenkilöstön psykososiaalisen kuormituksen kokemukset eroavat palliatiivista hoitotyötä toteuttavien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä? 3) Miten palliatiivista hoitotyötä toteuttavan hoitohenkilöstön psykososiaalisen kuormituksen ehkäisy huomioidaan tulevassa Sote-uudistuksessa? The growing need for palliative care is challenging social and health care. The well-being of nursing staff is endangered due to, among other things, the increasing demands of work, poor work management and insufficient support from the work community staff. The aim of the thesis was to develop an occupational well-being plan for Kuhmo Health Center Hospital, according to which the psychosocial load of nursing staff in palliative care can be reduced. The thesis was carried out as action research, which was suitable as an approach due to its practical and participatory nature. The purpose of the first cycle was to map the psychosocial workload of nursing staff in palliative care. The research question was which issues cause psychosocial stress on nursing staff in palliative care.
An answer to this question was sought by conducting a Psychosocial Workload Factors Survey for the nursing staff of Kuhmo Health Center Hospital (N = 21, n = 18). Responses were analyzed using the PSPP statistical program and data-driven content analysis. The load was most often experienced due to factors related to the content of the work. Particularly burdensome factors were the constant interruption of work, the doing of several different things at the same time, and the great responsibility of the work. The burden was also caused by the diverse expectations of relatives, communication with relatives, care guidelines, the quality of care and the care plan, the responsibility of nursing and the responsibility of the doctor. Regarding work arrangements, the three most burdensome factors were those that interfered with the focus on work, excessive workload in relation to working time, and the load caused by irregular working hours. The burden on the social functioning of the work community had rarely been experienced due to problems of co-operation and interaction between employees and little support from the work community.
In the second cycle, a literature review was conducted to map previous research data on the factors that cause psychosocial stress for nursing staff in palliative care. The research question was which factors cause psychosocial burden on nursing staff based on previous research data. According to the results, the factors causing stress were related to emotional challenges, expectations related to care, interaction, lack of competence, organization and management of nursing work, work environment and work arrangements. The results of the review confirmed the results of the first cycle, as the factors causing psychosocial stress were in line with the experiences of the nursing staff at Kuhmo Health Center Hospital.
The purpose of the third cycle was to map how the psychosocial burden on nursing staff can be prevented. The question of development was how to prevent the psychosocial burden on nursing staff. The material was obtained from the nursing staff of Kuhmo Health Center Hospital using the 6–3–5 method, and the material was analyzed by content analysis. According to the results, psychosocial load can be prevented by developing the planning and implementation of patient care, the job description of the caregiver performing palliative care, and co-operation with the palliative patient and his or her relatives.
The purpose of the fourth cycle was to describe an occupational well-being plan that supports the psychosocial coping of nursing staff performing palliative care at Kuhmo Health Center Hospital. The development question was what kind of well-being at work plan supports the psychosocial coping of nursing staff in palliative care. The development targets for the plan were patient care planning, record development, collaboration with relatives, palliative care training and the caregiver's job description. The implementation of the well-being at work plan was planned in accordance with the Parihs model, and the practical implementation, monitoring and evaluation of the plan will continue in the work community.
The questions for further research are 1) How is the psychosocial load of nursing staff mapped in social and health care units where palliative nursing is carried out? How regularly and with what metrics is the load experience measured? 2) How do the experiences of psychosocial workload of nursing staff differ in the primary health care and specialist care units that perform palliative care? 3) How will the prevention of psychosocial stress among nursing staff in palliative care be taken into account in the forthcoming Sote reform?
Kysymykseen haettiin vastausta toteuttamalla Työn psykososiaaliset kuormitustekijät-kysely Kuhmon terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstölle (N=21, n=18). Vastaukset analysoitiin PSPP-tilasto-ohjelman ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kuormitusta koettiin useimmiten työn sisältöön liittyvien tekijöiden vuoksi. Erityisen kuormittavina tekijöinä koettiin työn tekemisen jatkuva keskeytyminen, usean eri asian tekeminen samanaikaisesti sekä työn suuri vastuullisuus. Kuormitusta aiheuttivat myös läheisten moninaiset odotukset, viestintä läheisten kanssa, hoitolinjaukset, hoidon ja hoitosuunnitelman laatu, hoitotyön vastuullisuus ja lääkärin vastuu. Työn järjestelyihin liittyen kolme kuormittavinta tekijää olivat työhön keskittymistä häiritsevät tekijät, liiallinen työmäärä työaikaan nähden sekä epäsäännöllisten työaikojen aiheuttama kuormitus. Työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvää kuormitusta oli koettu harvoin työntekijöiden keskinäisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen ongelmien sekä saadun vähäisen tuen vuoksi.
Toisessa syklissä toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli kartoittaa aiempi tutkimustieto siitä, mitkä tekijät aiheuttavat hoitohenkilöstölle psykososiaalista kuormitusta palliatiivisessa hoitotyössä. Tutkimuskysymys oli, mitkä tekijät aiheuttavat hoitohenkilöstölle psykososiaalista kuormitusta aiemman tutkimustiedon perusteella. Tulosten mukaan kuormitusta aiheuttavat tekijät liittyivät emotionaalisiin haasteisiin, hoitoon liittyviin odotuksiin, vuorovaikutukseen, osaamisvajeeseen, hoitotyön organisointiin ja sen johtamiseen, työympäristöön ja työjärjestelyihin. Katsauksen tulokset vahvistivat ensimmäisen syklin tuloksia, sillä psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat tekijät olivat yhteneväisiä Kuhmon terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstön kokemusten kanssa.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kartoittaa, miten hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta voidaan ehkäistä. Kehittämiskysymys oli, miten hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta voidaan ehkäistä. Aineisto hankittiin Kuhmon terveyskeskussairaalan hoitohenkilöstöltä 6–3–5-menetelmän avulla ja se analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan psykososiaalista kuormitusta voidaan ehkäistä kehittämällä potilaan hoidon suunnittelua ja toteutusta, palliatiivista hoitotyötä toteuttavan hoitajan työnkuvaa sekä yhteistyötä potilaan ja hänen läheistensä kanssa.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata Kuhmon terveyskeskussairaalan palliatiivista hoitotyötä tekevän hoitohenkilöstön psykososiaalista jaksamista tukeva työhyvinvointisuunnitelma. Kehittämiskysymys oli, minkälainen työhyvinvointisuunnitelma tukee hoitohenkilöstön psykososiaalista jaksamista palliatiivisessa hoitotyössä. Suunnitelman kehittämiskohteiksi muodostuivat potilaan hoidon suunnittelu, kirjaamisen kehittäminen, yhteistyö läheisten kanssa, palliatiivisen hoidon koulutus ja hoitajan työnkuva. Työhyvinvointisuunnitelman implementointi suunniteltiin Parihs-mallin mukaisesti, ja suunnitelman käytännön toteutus, seuranta ja arviointi jatkuu edelleen työyhteisössä.
Jatkotutkimusaiheiksi muodostuivat 1) Miten hoitohenkilöstön psykososiaalista kuormitusta kartoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, joissa toteutetaan palliatiivista hoitotyötä? Miten säännöllisesti ja minkälaisilla mittareilla kuormituksen kokemista mitataan? 2) Miten hoitohenkilöstön psykososiaalisen kuormituksen kokemukset eroavat palliatiivista hoitotyötä toteuttavien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköissä? 3) Miten palliatiivista hoitotyötä toteuttavan hoitohenkilöstön psykososiaalisen kuormituksen ehkäisy huomioidaan tulevassa Sote-uudistuksessa?
An answer to this question was sought by conducting a Psychosocial Workload Factors Survey for the nursing staff of Kuhmo Health Center Hospital (N = 21, n = 18). Responses were analyzed using the PSPP statistical program and data-driven content analysis. The load was most often experienced due to factors related to the content of the work. Particularly burdensome factors were the constant interruption of work, the doing of several different things at the same time, and the great responsibility of the work. The burden was also caused by the diverse expectations of relatives, communication with relatives, care guidelines, the quality of care and the care plan, the responsibility of nursing and the responsibility of the doctor. Regarding work arrangements, the three most burdensome factors were those that interfered with the focus on work, excessive workload in relation to working time, and the load caused by irregular working hours. The burden on the social functioning of the work community had rarely been experienced due to problems of co-operation and interaction between employees and little support from the work community.
In the second cycle, a literature review was conducted to map previous research data on the factors that cause psychosocial stress for nursing staff in palliative care. The research question was which factors cause psychosocial burden on nursing staff based on previous research data. According to the results, the factors causing stress were related to emotional challenges, expectations related to care, interaction, lack of competence, organization and management of nursing work, work environment and work arrangements. The results of the review confirmed the results of the first cycle, as the factors causing psychosocial stress were in line with the experiences of the nursing staff at Kuhmo Health Center Hospital.
The purpose of the third cycle was to map how the psychosocial burden on nursing staff can be prevented. The question of development was how to prevent the psychosocial burden on nursing staff. The material was obtained from the nursing staff of Kuhmo Health Center Hospital using the 6–3–5 method, and the material was analyzed by content analysis. According to the results, psychosocial load can be prevented by developing the planning and implementation of patient care, the job description of the caregiver performing palliative care, and co-operation with the palliative patient and his or her relatives.
The purpose of the fourth cycle was to describe an occupational well-being plan that supports the psychosocial coping of nursing staff performing palliative care at Kuhmo Health Center Hospital. The development question was what kind of well-being at work plan supports the psychosocial coping of nursing staff in palliative care. The development targets for the plan were patient care planning, record development, collaboration with relatives, palliative care training and the caregiver's job description. The implementation of the well-being at work plan was planned in accordance with the Parihs model, and the practical implementation, monitoring and evaluation of the plan will continue in the work community.
The questions for further research are 1) How is the psychosocial load of nursing staff mapped in social and health care units where palliative nursing is carried out? How regularly and with what metrics is the load experience measured? 2) How do the experiences of psychosocial workload of nursing staff differ in the primary health care and specialist care units that perform palliative care? 3) How will the prevention of psychosocial stress among nursing staff in palliative care be taken into account in the forthcoming Sote reform?