Pienten runkojen korjuun kannattavuus Tornator Oyj:n joukkokäsittelyhakkuussa
Laakkonen, Tatu (2014)
Laakkonen, Tatu
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137614
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137614
Tiivistelmä
Puuenergian käytön suosio ja kysyntä jatkavat kasvuaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen seurauksena. Tämän vuoksi energiapuunkorjuussa on siirrytty aina vain koneellisempaan suuntaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ohjeellinen raja korjuukonekuskeille siitä, mikä on pienin kannattava korjuussa kerättävä puu rinnankorkeusläpimitaltaan. Laskennassa tarkoitus oli saada selville järeydeltään erilaisten harvennuskohteiden korjuun kannattavuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös saada selville metsureille annettava ohjeellinen rinnankorkeusläpimittaraja ennakkoraivaukseen ensiharvennuksilla.
Tutkimus perustui tapaustutkimukseen. Suuren aineiston sijasta paneuduttiin muutamiin tapauksiin syvällisesti. Tutkimus toteutettiin teoreettisilla runkolukusarjoilla ja niistä syntyvillä tuloksilla. Tutkimuksessa verrattiin myös todellisia runkolukusarjoja. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää pienien puiden korjuun vaikutus leimikon poistuman keskijäreyteen sekä poistuman määrään ja sitä kautta leimikon korjuukustannuksiin.
Tutkimustulosten perusteella valtaosassa tapauksista pienin kannattava ensiharvennuksilla korjattava läpimitta on 8 cm. Tätä pienemmistä puista ei kyseisissä tapauksissa saanut korjaamalla tarpeeksi puumateriaalia. Korjatessa minimiläpimitaltaan 7–9 cm:n puita kannattavuudessa ei ollut merkittäviä taloudellisia eroja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ohjeellinen raja korjuukonekuskeille siitä, mikä on pienin kannattava korjuussa kerättävä puu rinnankorkeusläpimitaltaan. Laskennassa tarkoitus oli saada selville järeydeltään erilaisten harvennuskohteiden korjuun kannattavuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös saada selville metsureille annettava ohjeellinen rinnankorkeusläpimittaraja ennakkoraivaukseen ensiharvennuksilla.
Tutkimus perustui tapaustutkimukseen. Suuren aineiston sijasta paneuduttiin muutamiin tapauksiin syvällisesti. Tutkimus toteutettiin teoreettisilla runkolukusarjoilla ja niistä syntyvillä tuloksilla. Tutkimuksessa verrattiin myös todellisia runkolukusarjoja. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää pienien puiden korjuun vaikutus leimikon poistuman keskijäreyteen sekä poistuman määrään ja sitä kautta leimikon korjuukustannuksiin.
Tutkimustulosten perusteella valtaosassa tapauksista pienin kannattava ensiharvennuksilla korjattava läpimitta on 8 cm. Tätä pienemmistä puista ei kyseisissä tapauksissa saanut korjaamalla tarpeeksi puumateriaalia. Korjatessa minimiläpimitaltaan 7–9 cm:n puita kannattavuudessa ei ollut merkittäviä taloudellisia eroja.