Avoimien tietolähteiden hyödyntäminen taustatarkistuksissa
Stolt, Jari (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315287
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin mahdollisuuksia hyödyntää avoimien tietolähteiden tiedustelua rekrytointitilanteissa ja taustatarkistuksissa sekä miten lainsäädäntö rajoittaa tätä toimintaa. Työssä on käyty läpi esimerkkitapausten avulla keskeiset syyt taustatarkistusten tekemiseen. Tulevaisuuden kehitystä on pohdittu tekoälyn ja koneoppimisen kautta, potentiaaliset haasteet syntyvät erityisesti läpinäkyvyydessä ja tulosten perustelussa.
Opinnäytetyössä tutkittiin kotimaisia ja ulkomaisia kirjallisuuslähteitä sekä millaisia ohjeistoja (engl. guidelines) tai eettisiä ohjeita muualta löytyy. Avoimien tietolähteiden suhteen nousee esille Euroopan unionin tietosuoja-asetus eli englanniksi General Data Protection Regulation (GDPR) sekä Suomen tietosuojalainsäädäntö. Erityisesti olennaista on, kuinka paljon tietosuojalainsäädäntö ja GDPR rajoittavat avoimien tietolähteiden tiedustelua. Opinnäytetyössä pohdittiin lainsäädännön, etiikan ja ohjeiden merkitystä tiedustelua suorittavalle palveluntarjoajalle ja heidän työntekijöilleen.
Tehokkaan kansallisen sääntelyn puute ja teknologian nopea kehitys haastavat tulevaisuudessa yksityisyydensuojan. Koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuudet luovat haasteen lainsäädäntötyölle, mikä tuo erityisesti painetta alan sisäiselle sääntelylle. Alan sisäinen sääntely voisi tarkoittaa eettisiä ohjeita, yhtenäisiä toimintaohjeita, määritelmän hyväksytyistä tietolähteistä sekä vaatimuksen myös tarkastuksen kohteen etujen suojelemisesta sekä taustatarkistusprosessin läpinäkyvyydestä.
Avointen tietolähteiden hyödyntäminen ei taustatarkistuksen tai luotettavuuden arvioinnin työkaluna ole poissuljettu, mutta laillisten edellytysten tulee täyttyä täysimääräisesti. Tällä hetkellä merkittävimmät toimintaa määrittelevät säädökset ovat Euroopan unionin tietosuoja-asetus, laki yksityisyyden suojasta työelämässä sekä tietosuojalaki, jotka määrittelevät tarkastuksen kohteen oikeuksia sekä minkälaista tietoa kohteesta voidaan kerätä.
Tavoitteena oli myös ohjata kehittämään taustatarkistusprosessiin avoimuutta ja toimintaa harjoittavia yrityksiä laatimaan ohjeistukset ja eettiset ohjeet tutkintaa suorittaville työntekijöilleen. Näillä parannetaan taustatarkistuksen kohteen yksityisyyden suojaa ja oikeusturvaa sekä luodaan luottamusta taustatarkistusprosessiin.
Asiasanat: avoimet tietolähteet, tiedustelu, rekrytointi, taustatarkistus, OSINT
Opinnäytetyössä tutkittiin kotimaisia ja ulkomaisia kirjallisuuslähteitä sekä millaisia ohjeistoja (engl. guidelines) tai eettisiä ohjeita muualta löytyy. Avoimien tietolähteiden suhteen nousee esille Euroopan unionin tietosuoja-asetus eli englanniksi General Data Protection Regulation (GDPR) sekä Suomen tietosuojalainsäädäntö. Erityisesti olennaista on, kuinka paljon tietosuojalainsäädäntö ja GDPR rajoittavat avoimien tietolähteiden tiedustelua. Opinnäytetyössä pohdittiin lainsäädännön, etiikan ja ohjeiden merkitystä tiedustelua suorittavalle palveluntarjoajalle ja heidän työntekijöilleen.
Tehokkaan kansallisen sääntelyn puute ja teknologian nopea kehitys haastavat tulevaisuudessa yksityisyydensuojan. Koneoppimisen ja tekoälyn mahdollisuudet luovat haasteen lainsäädäntötyölle, mikä tuo erityisesti painetta alan sisäiselle sääntelylle. Alan sisäinen sääntely voisi tarkoittaa eettisiä ohjeita, yhtenäisiä toimintaohjeita, määritelmän hyväksytyistä tietolähteistä sekä vaatimuksen myös tarkastuksen kohteen etujen suojelemisesta sekä taustatarkistusprosessin läpinäkyvyydestä.
Avointen tietolähteiden hyödyntäminen ei taustatarkistuksen tai luotettavuuden arvioinnin työkaluna ole poissuljettu, mutta laillisten edellytysten tulee täyttyä täysimääräisesti. Tällä hetkellä merkittävimmät toimintaa määrittelevät säädökset ovat Euroopan unionin tietosuoja-asetus, laki yksityisyyden suojasta työelämässä sekä tietosuojalaki, jotka määrittelevät tarkastuksen kohteen oikeuksia sekä minkälaista tietoa kohteesta voidaan kerätä.
Tavoitteena oli myös ohjata kehittämään taustatarkistusprosessiin avoimuutta ja toimintaa harjoittavia yrityksiä laatimaan ohjeistukset ja eettiset ohjeet tutkintaa suorittaville työntekijöilleen. Näillä parannetaan taustatarkistuksen kohteen yksityisyyden suojaa ja oikeusturvaa sekä luodaan luottamusta taustatarkistusprosessiin.
Asiasanat: avoimet tietolähteet, tiedustelu, rekrytointi, taustatarkistus, OSINT