Hakijavetoinen rekrytointi – Jobilla Oy

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona yritykselle Jobilla Oy. Opinnäytetyön aiheena oli hakijavetoinen rekrytointi Jobilla Oy:llä. Opinnäytetyössä käsiteltiin hakija- ja työnantajavetoisia rekrytointitapoja ja näiden vaikutusta hakijakokemukseen ja työnantajamielikuvaan. Aiheen valintaan vaikutti ensisijaisesti aiheen ajankohtaisuus. Tutkimuksen avulla tuotettiin tietoa hakijakokemuksen merkitysestä rekrytointiprosessissa. Opinnäytetyön avulla yritys sai palautetta työntekijöiden rekrytointikokemuksista ja työnantajamielikuvasta sekä kehitysehdotuksia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Jobillan työntekijöiden rekrytointiprosessikokemuksia heidän hakiessaan töihin Jobillalle ja aikaisemmille työnantajille. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada vastauksia tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia kokemuksia henkilöstöllä on Jobillan omasta rekrytointiprosessista (hakijavetoinen rekrytointi) ja muiden yritysten rekrytointiproses- seista (työnantajavetoinen rekrytointiprosessi)? 2. Miten kyseiset rekrytointitavat ovat vaikuttaneet työnhaussa syntyneisiin työnantajamielikuviin? Hakijavetoinen rekrytointi on uusi käsite eikä siitä ole olemassa selkeää määritelmää. Tässä työssä hakijavetoinen rekrytointi tarkoittaa sitä, että pätevistä työnhakijoista on pulaa työmarkkinoilla ja yritykset joutuvat kilpailemaan heistä.

Opinnäytetyön tietoperustana oli rekrytointi ja sen lähikäsitteet; hakijavetoinen ja työnantajavetoinen rekrytointi, hakijakokemus ja työnantajamielikuva. Työssä käsiteltiin myös sosiaalisen median käyttämistä rekrytoinnissa hakijakokemuksen näkökulmasta sekä passiivisia työnhakijoita ja kuinka Jobillan rekrytointitavalla heidät saadaan tavoitettua.

Opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen työ. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla kevään 2022 aikana. Yksilöhaastatteluihin osallistui viisi Jobilla Oy:n työntekijää, joilla oli kokemusta Jobillan rekrytointiprosessista. Aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tulosten perusteella haastateltavien hakijakokemukset Jobillan rekrytoinnista olivat positiivisempia kuin heidän aikaisemmat kokemuksensa muiden työnantajien rekrytoinneista. Haastateltavat kuvailivat Jobillan rekrytointia muun muassa sanoilla: uskomattoman helppo, nopea ja mielenkiintoinen. Aikaisempia rekrytointikokemuksia he kuvailivat mm. työläiksi, aikaa vieviksi, turhauttaviksi sekä raskaiksi. Jobillan rekrytointitapa loi positiivisia mielikuvia yrityksen toiminnasta ja siitä, kuinka he käsittelevät hakijoita. Muiden työnantajien rekrytoinneista kokemukset olivat negatiivisempia, sillä kaikki haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että työhakemusten täyt- täminen oli todella raskasta ja aikaa vievää.

Tutkimus saatiin toteutettua hyvin nopealla aikataululla ja haastatteluilla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voitiin todeta, että hakijakokemus vaikutti paljon työnantajamielikuvaan ja mielikuvalla oli suuri vaikutus esimerkiksi siihen, miten negatiivisen kuvan saaneet ihmiset puhuvat yrityksestä. Hakijat eivät unohda negatiivista rekrytointiprosessia, vaan todennäköisesti eivät hae uudelleen yritykseen töihin, sillä hakijakokemus on jo muodostunut negatiiviseksi. Yhtenä kehitysehdotuksena tuli ilmi, että yrityksen kannattaa vahvistaa työnantajamielikuvaansa, sillä työnhakijat eivät välttämättä tunne yritystä. Tutkimuksen mukaan työnantajamielikuvan luomiseen vaikutti erityisen paljon etenkin yrityksen nettisivut, joten niiden ja yrityksen sosiaalisen median tilien sisältöön kannattaa panostaa aktiivisesti.