Varhaiskasvattajan päiväkirja - Kielitietoisuus alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä
Uddman, Laura (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060515519
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060515519
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kielitietoisuutta ja lasten kielenkehitystä päiväkodissa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli havainnoida ja selvittää, miten kielitietoisuus näkyy päiväkodin arjessa ja millä keinoilla tai menetelmillä varhaiskasvatuksen henkilöstö voi vaikuttaa lapsen kielenkehityksen tukemiseen, sekä miten käytännön työssä voidaan hyödyntää kielitietoista pedagogiikkaa. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää myös tekijän ammattitaitoa ja vahvistaa tekijän ammatillista identiteettiä.
Opinnäytetyö toteutettiin keväällä 2022 eräässä tuusulalaisessa päiväkodissa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä. Päiväkirjassa raportoidaan varhaiskasvattajan arkea kymmenen viikon ajan. Jokaiselle viikolle on laadittu viikkosuunnitelma tavoitteineen, jonka jälkeen on kirjattu päivittäin työtehtäviä ja havaintoja päiväkodin arjesta. Jokaisen viikon päätteeksi on vedetty yhteen tapahtumia teoriatietoon peilaten ja pohtien.
Tuloksena tekijä kokee, että kielitietoisuus näkyy päiväkodin arjessa päivittäin. Lukeminen on yksi helppo kielitietoisuutta edistävä menetelmä. Lisäksi aikuisen lämmin ja selkeä vuorovaikutus on osa kielitietoista varhaiskasvatusta. Kaikissa arjen hetkissä voidaan hyödyntää kielitietoista pedagogiikkaa, ja näin tukea lasten kielenkehitystä. Tekijän ammatti-identiteetti ja ammatillinen itsevarmuus vahvistuivat opinnäytetyöprosessin aikana valtavasti.
Opinnäytetyö toteutettiin keväällä 2022 eräässä tuusulalaisessa päiväkodissa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä. Päiväkirjassa raportoidaan varhaiskasvattajan arkea kymmenen viikon ajan. Jokaiselle viikolle on laadittu viikkosuunnitelma tavoitteineen, jonka jälkeen on kirjattu päivittäin työtehtäviä ja havaintoja päiväkodin arjesta. Jokaisen viikon päätteeksi on vedetty yhteen tapahtumia teoriatietoon peilaten ja pohtien.
Tuloksena tekijä kokee, että kielitietoisuus näkyy päiväkodin arjessa päivittäin. Lukeminen on yksi helppo kielitietoisuutta edistävä menetelmä. Lisäksi aikuisen lämmin ja selkeä vuorovaikutus on osa kielitietoista varhaiskasvatusta. Kaikissa arjen hetkissä voidaan hyödyntää kielitietoista pedagogiikkaa, ja näin tukea lasten kielenkehitystä. Tekijän ammatti-identiteetti ja ammatillinen itsevarmuus vahvistuivat opinnäytetyöprosessin aikana valtavasti.