Puruveden valuma-alueen kosteikkokartoitus maatalouden ei-tuotannollisen investointituen kannalta
Mutanen, Anne; Lehikoinen, Harri (2014)
Mutanen, Anne
Lehikoinen, Harri
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147851
Tiivistelmä
Puruvesi on hyvin karu ja kirkasvetinen vesistö
Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Maa- ja metsätalouden sekä pistekuormittajien ravinnepäästöjen seurauksena Puruveden ekologinen tila on kuitenkin alkanut heikentyä erityisesti sen ranta- ja lahtialueilla. Opinnäytetyössä kartoitettiin Puruveden valuma-alueelta potentiaalisia kohteita, joihin pystyttäisiin perustamaan Puruveden vesiensuojelua edistäviä kosteikkoja. Sopivia kosteikkoalueita etsittiin erityisesti maatalousvaltaisilta alueilta, jotta kosteikon perustamiseen voitaisiin hakea maatalouden ei-tuotannollista investointitukea. Näitä alueita tutkittiin peruskarttojen, ilmakuvien ja metsäkuviotiedon sekä muun paikkatietojärjestelmiin pohjautuvan valmisaineiston avulla.
Karttatarkastelun avulla löydettiin Puruveden valuma-alueelta yhteensä 68 potentiaalista kosteikkopaikkaa ja 36 paikkaa laskeutusaltaille. Kosteikkokohteiden maanomistajien kiinnostusta selvitettiin postikyselynä suoritetun kyselytutkimuksen avulla. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 71 maanomistajalle. Heistä 36,6 % vastasi kyselyyn. Vastaajista hienoinen enemmistö (52,2 %) oli sitä mieltä, että ehdotetut kosteikot ovat tarpeellisia ja sijoitettu sopivaan tai melkein sopivaan paikkaan. Kosteikkoehdotuksen hylkäämisen yleisin syy oli maanomistajan halu säilyttää omistamansa alue metsätalouskäyttöön soveltuvana. Kyselyyn vastanneiden omia ehdotuksia sopivista kosteikkopaikoista tullaan hyödyntämään mahdollisten hankkeiden käynnistyttyä.
Näytteenottoon perustuen ehdotetut vesiensuojelurakenteet sijoittuvat kriittisimmille fosfori- ja typpikuormituksen alueille. Tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kosteikkohankkeita voitaisiin lähteä suunnittelemaan ainakin kymmeneen eri kohtaan Puruveden valuma-alueella. Alustavia sopimuksia maanomistajien aloitteesta on jo tehty.
Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella. Maa- ja metsätalouden sekä pistekuormittajien ravinnepäästöjen seurauksena Puruveden ekologinen tila on kuitenkin alkanut heikentyä erityisesti sen ranta- ja lahtialueilla. Opinnäytetyössä kartoitettiin Puruveden valuma-alueelta potentiaalisia kohteita, joihin pystyttäisiin perustamaan Puruveden vesiensuojelua edistäviä kosteikkoja. Sopivia kosteikkoalueita etsittiin erityisesti maatalousvaltaisilta alueilta, jotta kosteikon perustamiseen voitaisiin hakea maatalouden ei-tuotannollista investointitukea. Näitä alueita tutkittiin peruskarttojen, ilmakuvien ja metsäkuviotiedon sekä muun paikkatietojärjestelmiin pohjautuvan valmisaineiston avulla.
Karttatarkastelun avulla löydettiin Puruveden valuma-alueelta yhteensä 68 potentiaalista kosteikkopaikkaa ja 36 paikkaa laskeutusaltaille. Kosteikkokohteiden maanomistajien kiinnostusta selvitettiin postikyselynä suoritetun kyselytutkimuksen avulla. Kyselylomake lähetettiin yhteensä 71 maanomistajalle. Heistä 36,6 % vastasi kyselyyn. Vastaajista hienoinen enemmistö (52,2 %) oli sitä mieltä, että ehdotetut kosteikot ovat tarpeellisia ja sijoitettu sopivaan tai melkein sopivaan paikkaan. Kosteikkoehdotuksen hylkäämisen yleisin syy oli maanomistajan halu säilyttää omistamansa alue metsätalouskäyttöön soveltuvana. Kyselyyn vastanneiden omia ehdotuksia sopivista kosteikkopaikoista tullaan hyödyntämään mahdollisten hankkeiden käynnistyttyä.
Näytteenottoon perustuen ehdotetut vesiensuojelurakenteet sijoittuvat kriittisimmille fosfori- ja typpikuormituksen alueille. Tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kosteikkohankkeita voitaisiin lähteä suunnittelemaan ainakin kymmeneen eri kohtaan Puruveden valuma-alueella. Alustavia sopimuksia maanomistajien aloitteesta on jo tehty.