Kohti kestävämpää polttoainetta : liiketoimintamallin kehittäminen : case: Vantaan Energia Oy
Muhonen, Satu (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615841
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena ja saavutettuna päämääränä oli esittää keinoja millä Vantaan Energia voi vaikuttaa toimijoihin tavalla, joka kannustaisi heitä kohti kestävää kuluttamista, toimimaan ennakoivasti, tunnistamaan uusia arvoja ja ottamaan käyttöön keinoja, jotka vähentävät heidän kalustonsa hiilidioksidipäästöjä. Kehittämistyön tavoitteena oli myös tuoda esille ratkaisu Vantaan alueen liikenteen hiilidioksidipäästöjen alentamiseen lähitulevaisuudessa kiertotalouden liiketoiminnan keinoin. Tämä päämäärä myös tavoitettiin.
Tietoperustaa ohjasi kysymys siitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tuoda esille, kun pyritään kääntämään toimijoita sähköpolttoaineen käyttäjiksi ja tarkastelemalla kysymystä kestävän kehityksen näkökulmasta. Näkökulmaa tietoperustassa tukivat vastuullisen kuluttamisen teoria ja sen keskeiset käsitteet. Toisena valintana tietoperustalle oli uuden kiertotalouden mallin kehittäminen. Kiertotalouteen ja kestävään kuluttaja käyttäytymisen siirtymisen avainasioina on sisäistää niistä saatava uudenlainen arvokäsite, sekä arvon luominen uudella tavalla. Uuden arvon luomisen teorialla voidaan perustella ja tukea siirtymää.
Sähköpolttoaineen tuotanto aloitetaan mahdollisesti lähitulevaisuudessa vuonna 2025. Lähitulevaisuuden epävarmuuksien kartoittamisessa hyödynnettiin ennakoinnin käsitteitä ja ennakointiin sisältyvää toimintaympäristön skannausta. Toimintaympäristön tarkastelun ja skannauksen avulla liikennepäästöjen nykytilannetta sekä liikennepäästöjen ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisen tavoitteita ja keinoja Suomessa.
Laadullinen tutkimus oli opinnäytetyöhön hyvä tiedonkeräämisen tapa. Haastattelut vievät opinnäytetyötä eteenpäin, koska niistä saatu tieto muutti osaltaan opinnäytetyön lopulliseen suuntaa. Kehittämistyössä käytettiin tukena Lean Business Model Canvasia näkökulmana sähköpolttoaine. Nämä kaikki edellä mainitut toimivat aineistona kehitetyissä kiertotalouden liiketoimintamalleissa.
Kaikki liiketoimintamallit ovat valideja varsinkin, jos mukaan saadaan eri alojen toimijoita ja yhteistyökumppaneita rakentamaan suljettuja kiertotalouden silmukoita. Tämänkaltaisen yhteistyön löytäminen on tulevaisuudessa erittäin tärkeässä osassa kehitystyön onnistumisessa.
Tietoperustaa ohjasi kysymys siitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tuoda esille, kun pyritään kääntämään toimijoita sähköpolttoaineen käyttäjiksi ja tarkastelemalla kysymystä kestävän kehityksen näkökulmasta. Näkökulmaa tietoperustassa tukivat vastuullisen kuluttamisen teoria ja sen keskeiset käsitteet. Toisena valintana tietoperustalle oli uuden kiertotalouden mallin kehittäminen. Kiertotalouteen ja kestävään kuluttaja käyttäytymisen siirtymisen avainasioina on sisäistää niistä saatava uudenlainen arvokäsite, sekä arvon luominen uudella tavalla. Uuden arvon luomisen teorialla voidaan perustella ja tukea siirtymää.
Sähköpolttoaineen tuotanto aloitetaan mahdollisesti lähitulevaisuudessa vuonna 2025. Lähitulevaisuuden epävarmuuksien kartoittamisessa hyödynnettiin ennakoinnin käsitteitä ja ennakointiin sisältyvää toimintaympäristön skannausta. Toimintaympäristön tarkastelun ja skannauksen avulla liikennepäästöjen nykytilannetta sekä liikennepäästöjen ja hiilidioksidipäästöjen pienentämisen tavoitteita ja keinoja Suomessa.
Laadullinen tutkimus oli opinnäytetyöhön hyvä tiedonkeräämisen tapa. Haastattelut vievät opinnäytetyötä eteenpäin, koska niistä saatu tieto muutti osaltaan opinnäytetyön lopulliseen suuntaa. Kehittämistyössä käytettiin tukena Lean Business Model Canvasia näkökulmana sähköpolttoaine. Nämä kaikki edellä mainitut toimivat aineistona kehitetyissä kiertotalouden liiketoimintamalleissa.
Kaikki liiketoimintamallit ovat valideja varsinkin, jos mukaan saadaan eri alojen toimijoita ja yhteistyökumppaneita rakentamaan suljettuja kiertotalouden silmukoita. Tämänkaltaisen yhteistyön löytäminen on tulevaisuudessa erittäin tärkeässä osassa kehitystyön onnistumisessa.