Kalajoen metsäpaloalueen ennustaminen ja tunnistaminen kaukokartoitusaineistoista
Lukkarinen, Eetu (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615907
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin kaukokartoituksen menetelmin, kuinka paljon metsää paloi Kalajoella kesällä 2021 ja tarkasteltiin metsäpalon simuloinnin tarkkuutta Prometheus-ohjelmalla. Toimeksiantaja Arbonaut Oy sai työn kautta lisätietoa Prometheus-ohjelman tarkkuudesta ja kehityskohdista.
Opinnäytetyön tutkimusaineistona käytettiin satelliittikuvia Kalajoen 2021 metsäpalosta sekä Ilmatieteen laitokselta ja Maanmittauslaitokselta saatua materiaalia palon alueesta ja olosuhteista. Tietojen pohjalta toteutettiin kaksi simuloitua metsäpaloa, joiden olosuhteet vastasivat mahdollisimman tarkasti Kalajoen palo-olosuhteita. Simuloitujen metsäpalojen tuloksia vertailtiin todellisen Kalajoen palon tietoihin, jotka kerättiin analysoimalla satelliittikuvia lähiluvun menetelmin.
Satelliittikuvien analyysin perusteella Kalajoella paloi 211,3 ha metsää. Tämä arvio osui lähelle pelastuslaitoksen koontiraportissa ilmoitettua paloaluetta. Näin ollen paloalue oli mahdollista laskea melko tarkasti pelkkiä satelliittikuvia tarkastelemalla.
Ensimmäisenä simuloitu metsäpalo eteni ensimmäisen palovuorokauden ajan lähes samaa tahtia todellisen palon kanssa, mutta laajeni tämän jälkeen selkeästi sitä nopeammin. Toisena simuloitu metsäpalo levisi odottamattoman nopeasti eikä ollut verrattavissa todelliseen Kalajoen paloon. Ensimmäisen simulaation tulokset osoittivat Prometheus-ohjelman olevan toimiva pääasiassa hallitsemattoman metsäpalon ennustamisessa, koska palontorjunnan rooli on haastavaa ottaa huomioon. Tuloksissa kuitenkin korostui, että onnistuneen simulaation tärkeimpänä ehtona olivat tarkat syötteet.
Tutkimus osoitti muutamia Prometheus-ohjelman puutteita, jotka rajoittavat simulaation tulosten luotettavuutta. Ollakseen soveltuva Kalajoen palon kaltaisten tapausten tarkempaan simulointiin, ohjelmaan tulisi lisätä enemmän Suomen olosuhteita kuvastavia polttoaineita sekä uusia turvetyyppejä.
Opinnäytetyön tutkimusaineistona käytettiin satelliittikuvia Kalajoen 2021 metsäpalosta sekä Ilmatieteen laitokselta ja Maanmittauslaitokselta saatua materiaalia palon alueesta ja olosuhteista. Tietojen pohjalta toteutettiin kaksi simuloitua metsäpaloa, joiden olosuhteet vastasivat mahdollisimman tarkasti Kalajoen palo-olosuhteita. Simuloitujen metsäpalojen tuloksia vertailtiin todellisen Kalajoen palon tietoihin, jotka kerättiin analysoimalla satelliittikuvia lähiluvun menetelmin.
Satelliittikuvien analyysin perusteella Kalajoella paloi 211,3 ha metsää. Tämä arvio osui lähelle pelastuslaitoksen koontiraportissa ilmoitettua paloaluetta. Näin ollen paloalue oli mahdollista laskea melko tarkasti pelkkiä satelliittikuvia tarkastelemalla.
Ensimmäisenä simuloitu metsäpalo eteni ensimmäisen palovuorokauden ajan lähes samaa tahtia todellisen palon kanssa, mutta laajeni tämän jälkeen selkeästi sitä nopeammin. Toisena simuloitu metsäpalo levisi odottamattoman nopeasti eikä ollut verrattavissa todelliseen Kalajoen paloon. Ensimmäisen simulaation tulokset osoittivat Prometheus-ohjelman olevan toimiva pääasiassa hallitsemattoman metsäpalon ennustamisessa, koska palontorjunnan rooli on haastavaa ottaa huomioon. Tuloksissa kuitenkin korostui, että onnistuneen simulaation tärkeimpänä ehtona olivat tarkat syötteet.
Tutkimus osoitti muutamia Prometheus-ohjelman puutteita, jotka rajoittavat simulaation tulosten luotettavuutta. Ollakseen soveltuva Kalajoen palon kaltaisten tapausten tarkempaan simulointiin, ohjelmaan tulisi lisätä enemmän Suomen olosuhteita kuvastavia polttoaineita sekä uusia turvetyyppejä.