Naisjohtajuus : naisjohtajuuden kehittyminen 2000-luvulla
Mäkiä, Essi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615953
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää naisjohtajuutta Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat mahdollisia naisten uraesteitä organisaatioiden johtotehtävissä. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, miten naisjohtajien asema työelämässä on kehittynyt 2000-luvulla. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusta, ja tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla. Työssä haastateltiin kolmea naisjohtajaa, jotka ovat eritasoisissa johtajan tehtävissä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kirjallisuudesta sekä muista lähteistä kerätyistä aineistoista. Teoriaosuudessa tutustuttiin johtajuus- ja naisjohtajuus -käsitteisiin sekä naisten aseman historiaan ja kehitykseen eli miten naisten asema on muuttunut, ja mitä nämä muutokset ovat vaatineet. Lisäksi tutustuttiin voimassa olevaan lainsäädäntöön.
Tutkimustuloksista selvisi, että nais- ja miesjohtajuutta ei haluta enää kategorioida. Naisjohtajuuden ja naisten aseman koetaan kehittyneen 2000-luvulla, mutta parannettavaakin vielä on. Haastateltavat naisjohtajat kokevat omassa työssään tasa-arvon suurimmilta osin toteutuvan. Uraa hidastavaksi tekijäksi nousi äitiys, mutta täysin uraesteenä sitä ei enää tänä päivänä koeta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kirjallisuudesta sekä muista lähteistä kerätyistä aineistoista. Teoriaosuudessa tutustuttiin johtajuus- ja naisjohtajuus -käsitteisiin sekä naisten aseman historiaan ja kehitykseen eli miten naisten asema on muuttunut, ja mitä nämä muutokset ovat vaatineet. Lisäksi tutustuttiin voimassa olevaan lainsäädäntöön.
Tutkimustuloksista selvisi, että nais- ja miesjohtajuutta ei haluta enää kategorioida. Naisjohtajuuden ja naisten aseman koetaan kehittyneen 2000-luvulla, mutta parannettavaakin vielä on. Haastateltavat naisjohtajat kokevat omassa työssään tasa-arvon suurimmilta osin toteutuvan. Uraa hidastavaksi tekijäksi nousi äitiys, mutta täysin uraesteenä sitä ei enää tänä päivänä koeta.