Näkökulmia varhaiskasvatuksen työnohjauksen hyötyihin : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä kirjallisuuskatsaus käsittelee varhaiskasvatuksen työnohjauksen hyötyjä niin työntekijän kuin myös työnantajan näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen työnohjausta on tutkittu melko vähän ja työnohjaus varhaiskasvatuksessa ei yleensä ole osa viikoittaista työnkuvaa. Työnohjauksella tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä koulutetun ohjaajan opastuksella käytävää oman työn ja siihen liittyvien asioiden prosessinomaista tarkastelua yhdessä tiimin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen keinoin kartoittaa työnohjauksen ja koetun työhyvinvoinnin suhdetta lähialoilla tehdyn viimeaikaisen tutkimuksen valossa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille varhaiskasvatuksen työssäjaksamisen tärkeyttä sekä keinoja sen tukemiseen.

Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä tietokantoja ja haut tehtiin syksyn 2021 aikana. Tarkasteltavaksi valittiin vertaisarvioituja väitöskirjoja ja tutkimusartikkeleita vuosilta 2011–2021. Valittujen tutkimusten tuli käsitellä ensinnäkin työhyvinvointia ja toiseksi työnohjausta sen voimavaraistavasta näkökulmasta eikä työn valvomisen näkökulmasta, joka on myös työnohjauksen käsitteen toinen mahdollinen näkökulma. Tarkempaan analyysiin päätyi yksitoista tutkimusta, josta sisällönanalyysin kautta muodostettiin luokkia ja etsittiin niitä yhdistäviä tekijöitä.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että ihmisten kanssa toimivien ammattilaisten työnohjauksesta on monenlaista hyötyä sekä yksilölle että työnantajalle. Työnohjauksen hyödyistä tärkeimmät olivat mahdollisuus positiivisiin kokemuksiin ja osaamisen kehittämiseen työnohjauksen kautta. Yksilön työhyvinvointi kohenee ja työnantaja puolestaan hyötyy työnohjauksesta erityisesti parantuneen asiakaskokemuksen kautta.

Työnohjauksen säännöllinen tarjoaminen varhaiskasvatuksen työntekijöille voi johtaa parantuneeseen työhyvinvointiin lisäämällä voimavaroja, ja mahdollistaa toimivamman tiimityön. Tiimipalavereista voi haastavien asiakastilanteiden prosessoinnin sijasta vapautua aikaa pedagogiikan ja hoidon kehittämiseen. Työnohjaus mahdollistaa myös tärkeän hiljaisen tiedon välittämisen ja vuorovaikutuksessa oppimisen. Säännöllisellä työnohjauksella voitaisiin myös vapauttaa päiväkodin johtajia keskittymään tunnekuorman säätelyn ja tiimiprosessien ohjaamisen sijasta päiväkodin pedagogiseen johtamiseen.

This literature review discusses the benefits of work supervision (clinical supervision, job counselling) in early childhood education from the perspective of both the employee and the employer. Clinical supervision in early childhood education has been studied relatively little and it is usually not part of the weekly job description. In this thesis, work supervision means a process-like examination of one's own work and related matters together with the team under the guidance of a supervised instructor. The purpose of the thesis is to map the relationship between work supervision and perceived well-being at work in the light of recent research in related fields. The aim of the study is to highlight the importance of well-being of early childhood educators and to suggest supervision as a tool for it.

In this literature review both domestic and international databases were used and the searches were made during the autumn of 2021. Peer-reviewed dissertations and research articles from 20112021 were selected for evaluation. The selected studies had to discuss, firstly, well-being at work and, secondly, work supervision from the point of view of its empowerment, not from the point of view of control, which is also another possible aspect in the concept of work supervision. Eleven studies were chosen with a more detailed analysis, from which content analysis was used to form categories and search for factors that unite them.

In this study the results showed that work supervision benefits both the individual and the employer. The main benefits of work supervision were the opportunity for positive experiences and competence development through work supervision. The well-being of the individuals at work improves and the employer, in turn, benefits from work supervision especially as an improved customer experience.

Providing work supervision on a regular basis for early childhood education workers can lead to improved well-being at work by empowering. Also, teamwork can turn more effective by supervision. Instead of processing challenging customer situations, the team can concentrate on developing pedagogy and care. Work supervision also enables the transmission of important tacit information and learning through interaction. Regular work supervision could also free kindergarten leaders to focus on the pedagogical management of the kindergarten instead of regulating the emotional load and directing team processes.