Lattiabetonirakenteen kastuminen ja kuivattaminen vesivahinkotapauksessa
Leskinen, Ilmari (2022)
Leskinen, Ilmari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816684
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816684
Tiivistelmä
Työn tarkoitus on kerätä tietoa, kuinka lattioissa olevat erilaiset pintamateriaalit kestävät päältäpäin tulevaa veden rasitusta ja kuinka paljon ne päästävät kosteutta läpi. Tavoitteena on saada selville veden imeytyminen lattiarakenteisiin, minkä avulla arvioidaan vahingon laajenemisnopeutta sekä maavaraisen lattiabetonirakenteen kuivauksen aikana tapahtuvaa kosteuden liikettä ja kestoa.
Työ suoritettiin kenttämenetelmällä valvotuissa olosuhteissa, joissa kasattiin vesitiiviit laatikot, joihin laskettiin tietty määrä vettä. Veden annettiin imeytyä lattiarakenteeseen kuusi vuorokautta, minkä jälkeen lattiabetonirakenteesta otettiin suhteellisen kosteuden arvot porareikämittausmenetelmällä. Mittausten jälkeen ruvettiin suorittamaan lattiarakenteiden koneellista kuivatusta kuivauslämmittimillä. Tätä kuivatusta jatkettiin niin kauan, kunnes lattiarakenteen olivat kuivat. Kuivauksien väleissä tehtiin myös välimittauksia, jottei rakennetta kuivatettu liian pitkään.
Tuloksista näkyy eri pintamateriaalien kosteuden läpäisevyys ja lattiabetonin kastuvuus mitoitetulla vesimäärällä sekä myös kuivatuksen kehitys ja kesto. Työssä on myös verrattu mittaustulosten poikkeavuutta oikeasta porareikämittaustavasta nopeutettuun versioon sekä tuloksien vertailuja uusista ja vanhoista porarei’istä. Tuloksissa on myös esitetty vertailuiden virheprosentit.
Työ suoritettiin kenttämenetelmällä valvotuissa olosuhteissa, joissa kasattiin vesitiiviit laatikot, joihin laskettiin tietty määrä vettä. Veden annettiin imeytyä lattiarakenteeseen kuusi vuorokautta, minkä jälkeen lattiabetonirakenteesta otettiin suhteellisen kosteuden arvot porareikämittausmenetelmällä. Mittausten jälkeen ruvettiin suorittamaan lattiarakenteiden koneellista kuivatusta kuivauslämmittimillä. Tätä kuivatusta jatkettiin niin kauan, kunnes lattiarakenteen olivat kuivat. Kuivauksien väleissä tehtiin myös välimittauksia, jottei rakennetta kuivatettu liian pitkään.
Tuloksista näkyy eri pintamateriaalien kosteuden läpäisevyys ja lattiabetonin kastuvuus mitoitetulla vesimäärällä sekä myös kuivatuksen kehitys ja kesto. Työssä on myös verrattu mittaustulosten poikkeavuutta oikeasta porareikämittaustavasta nopeutettuun versioon sekä tuloksien vertailuja uusista ja vanhoista porarei’istä. Tuloksissa on myös esitetty vertailuiden virheprosentit.