Vakuutusyhtiön varautuminen häiriö- ja poikkeusoloihin

Abstract

Kehittämistutkimuksen tavoitteena oli päivittää vakuutusalan Yritys X:n valmiussuunnitelmaa toiminnallisesta näkökulmasta tilannekorttien muodossa. Tutkimusta varten selvitettiin vakuutusyhtiön toiminnan eri osa-alueiden kriittiset toiminnot, joiden jatkuvuus on pystyttävä takaamaan erilaisten häiriö- tai poikkeusolojen aikana. Tämän lisäksi tutkimusta varten haluttiin selvittää se, millä tavoin nämä kriittiset toiminnot ovat turvattu tällä hetkellä ja kuinka organisaatiossa työskentelevät esihenkilöt kokevat varautumisen tason. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu varautumisen sekä siihen liittyvän käsitteistön ympärille. Varautumista tarkasteltiin ensiksi yhteiskunnan näkökulmasta, jotta voitiin ymmärtää varautumiseen liittyvä lainsäädännöllinen perusta sekä yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeimmät toiminnot. Tämän jälkeen syvennyttiin varautumiseen finanssialan näkökulmasta sekä siihen, mitä vakuutusyhtiöt tekevät turvatakseen jokaisen suomalaisen arkipäiväistä elämää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Tutkimuksen kohteena oli kolme Yritys X:ssä työskentelevää esihenkilöä, jotka omaavat vuosien mittaisen kokemuksen vakuutusalalta. Tutkimustulosten perusteella selvitettiin Yritys X:n toiminnan eri osa-alueiden kriittiset toiminnot sekä saatiin kattava kuva siitä, mitkä riskit ovat todennäköisimpiä uhkin toiminnan jatkuvuudelle. Nämä riskit olivat järjestelmähäiriöt, toimitilapalo, luonnonilmiöistä johtuvat poikkeukselliset vahinkotilanteet sekä epidemia/pandemia. Tutkimuksen mukaan organisaation varautumisen koetaan olevan hyvällä tasolla, mutta tutkimuksessa ilmeni kuitenkin myös kehityskohteita. Tutkimuksen kannalta merkittävin kehityskohde on häiriö- tai poikkeustilanteen analysointi ja jälkihoito, johon halutaan panostaa aikaisempaa enemmän. Laadulliselle tutkimukselle ominaisesti tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä laajempaan joukkoon. Tutkimuksen avulla saatiin kuitenkin arvokasta tietoa toimeksiantajaorganisaation varautumisesta häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tämän myötä voitiin luoda tilannekortit, joiden avulla organisaation toiminnan jatkuvuus on hieman paremmin turvattu, sillä tilannekortteihin koottiin tärkeimmät toimintaohjeet sekä yhteystiedot häiriötilanteen ennakointiin, tunnistamiseen, haltuunottoon ja jälkihoitoon. Tilannekorttien lisäksi luotiin kysymyskortti, jonka antaa hyvät edellytykset valmiussuunnitelman kehittämiseen jatkossa.