Kiinteistökehittämisen käynnistämisprosessin konseptointi : case Voimala
Vesén, Anna (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816917
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämistyön aihe käsittelee kiinteistön kehittämisprosessin muotoilua. Työn tavoitteena oli konseptoida toimintamalli tai askelmerkit, joilla voidaan käynnistää teollisuuskiinteistön uusiokäyttöön tähtäävä kehittämishanke. Tapaustutkimuksen kohteena oli suuren rakennusyhtiön omistama, käytöstä poistettu ja suojeltu voimalaitosrakennus Riihimäen keskustassa. Pitkään uutta käyttöä odottaneen kiinteistön kehittämistarve pohjasi Riihimäen kaupungin aluekehittämisen tavoitteisiin. Kehittämisen näkökulmassa korostuivat kulttuuriympäristöarvot ja rakennuksen kulttuurinen käyttöpotentiaali.
Kompleksisesta lähtötilanteesta rakennettiin ratkaisumalli muotoiluajattelun menetelmin. Työssä avattiin kehittämisen toimintaympäristöä, kiinteistön haasteita ja mahdollisuuksia sekä eri osapuolten näkemyksiä kiinteistön tulevaisuudesta. Menetelminä hyödynnettiin benchmarkingia, fokusryhmäkeskusteluja ja tulevaisuusorientoinutta yhteissuunnittelua.
Kehittämistyön tuloksena ehdotetaan rakennuksen korjaamista suojelumääräysten mukaan kaupunkikulttuurikeskukseksi, joka tarjoaa tilaa kohtaamisille, kulttuurin ja liike-elämän palveluille sekä mahdollisesti asumiselle. Kiinteistön kehittäminen kannattaa käynnistää kaupunkivetoisena hankkeena, jonka kumppaniksi etsitään kiinteistölle uusi omistaja sekä valittua toimintakonseptia tukevat ekosysteemitoimijat. Rahoituksen näkökulmasta keskeistä on saada tiloihin julkisrahoitettua toimintaa. Kehittämisen käynnistämiseen haetaan asiantuntijatukea New European Bauhaus -ohjelmasta, jolla tuetaan rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, esteettisiä arvoja ja osallisuutta.
Kompleksisesta lähtötilanteesta rakennettiin ratkaisumalli muotoiluajattelun menetelmin. Työssä avattiin kehittämisen toimintaympäristöä, kiinteistön haasteita ja mahdollisuuksia sekä eri osapuolten näkemyksiä kiinteistön tulevaisuudesta. Menetelminä hyödynnettiin benchmarkingia, fokusryhmäkeskusteluja ja tulevaisuusorientoinutta yhteissuunnittelua.
Kehittämistyön tuloksena ehdotetaan rakennuksen korjaamista suojelumääräysten mukaan kaupunkikulttuurikeskukseksi, joka tarjoaa tilaa kohtaamisille, kulttuurin ja liike-elämän palveluille sekä mahdollisesti asumiselle. Kiinteistön kehittäminen kannattaa käynnistää kaupunkivetoisena hankkeena, jonka kumppaniksi etsitään kiinteistölle uusi omistaja sekä valittua toimintakonseptia tukevat ekosysteemitoimijat. Rahoituksen näkökulmasta keskeistä on saada tiloihin julkisrahoitettua toimintaa. Kehittämisen käynnistämiseen haetaan asiantuntijatukea New European Bauhaus -ohjelmasta, jolla tuetaan rakennetun ympäristön kestävää kehitystä, esteettisiä arvoja ja osallisuutta.