Voimavaralähtöinen esiopetuksen kuraattorityön kehittäminen Kirkkonummen kunnassa
Lamberg-Leinonen, Tiia (2022)
Lamberg-Leinonen, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060916940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060916940
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa esiopetuksen kuraattorin työn kehittämiseksi voimavaralähtöisestä näkökulmasta. Tavoitteena oli mallintaa esiopetuksen kuraattorin oppilashuollollista työtä, tuoda työnkuvaa avoimemmaksi ja hiljaista tietoa näkyvämmäksi. Opinnäytetyön kehittämistehtävä kohdistui erityisesti Kirkkonummen kunnan esiopetuksen kuraattorin työhön, mutta työn tuloksia on pyritty esittelemään niin, että niitä on mahdollista hyödyntää eri kuntien esiopetuksen kuraattorityön kehittämisessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa on tarkasteltu esiopetusta, kuraattorin toimenkuvaa ja esiopetuksen oppilashuoltoa. Tietoperustassa on käsitelty myös työhön valikoituneita voimavaralähtöisen työskentelyn näkökulmia, hiljaista tietoa ja aikaisempia esiopetuksen oppilashuoltotyöhön suunnattuja tutkimuksia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston kokoamisessa sovellettiin arviointitutkimuksen periaatteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluita, jotka toteutettiin sähköpostitse alkuvuonna 2022. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Asiantuntijahaastatteluihin osallistui 14 esiopetuksen kuraattoria ympäri Suomea. Sähköisissä haastatteluissa kartoitettiin esiopetuksen kuraattorien työtä voimavaraistavasta näkökulmasta, hyväksi koettuja työskentelytapoja, työmenetelmiä ja työotteita sekä etsittiin esiopetuksen kuraattoreiden työssä havaittuja kehittämisideoita. Viidellä haastatteluun osallistuneista oli kokemusta myös muihin koulutusasteisiin suunnatusta kuraattorin työstä. Heidän asiantuntijuuttaan hyödynnettiin muista koulutusasteista eriytetyn oppilashuoltotyön tarkastelussa.
Asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin merkittäviä voimavaraistavia työtapoja ja menetelmiä, joista isoa osaa pystytään tarjoamaan positiivisella ja asiakasta kunnioittavalla asenteella sekä riittävän ajankäytön mahdollistamisella. Yhteisöllisen ja moniammatillisen työn merkitys korostui suuressa osassa vastauksista. Haastatteluissa ilmenneet vastaukset antavat viitteitä siitä, että muusta opiskeluhuollosta eriytetty esiopetuksen kuraattorityö nähdään ennaltaehkäisevänä ja matalan kynnyksen palveluna, johon panostamalla voidaan tarjota perheille jo varhaisessa vaiheessa hyvä kokemus oppilashuollon hyvinvointityöstä. Saman kuraattorin työajan jakamista sekä perusopetukseen että esiopetukseen nähtiin tärkeänä ainoastaan nivelvaiheen ja mahdollisen asiakassuhteen jatkuvuuden kannalta. Esiopetuksen kuraattorien työ on yhteiskunnallisesti merkittävää ja esiopetuksen oppilashuoltotyön tutkimista sekä sen kehittämistä tulee jatkaa eri näkökulmista myös tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön tietoperustassa on tarkasteltu esiopetusta, kuraattorin toimenkuvaa ja esiopetuksen oppilashuoltoa. Tietoperustassa on käsitelty myös työhön valikoituneita voimavaralähtöisen työskentelyn näkökulmia, hiljaista tietoa ja aikaisempia esiopetuksen oppilashuoltotyöhön suunnattuja tutkimuksia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineiston kokoamisessa sovellettiin arviointitutkimuksen periaatteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluita, jotka toteutettiin sähköpostitse alkuvuonna 2022. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Asiantuntijahaastatteluihin osallistui 14 esiopetuksen kuraattoria ympäri Suomea. Sähköisissä haastatteluissa kartoitettiin esiopetuksen kuraattorien työtä voimavaraistavasta näkökulmasta, hyväksi koettuja työskentelytapoja, työmenetelmiä ja työotteita sekä etsittiin esiopetuksen kuraattoreiden työssä havaittuja kehittämisideoita. Viidellä haastatteluun osallistuneista oli kokemusta myös muihin koulutusasteisiin suunnatusta kuraattorin työstä. Heidän asiantuntijuuttaan hyödynnettiin muista koulutusasteista eriytetyn oppilashuoltotyön tarkastelussa.
Asiantuntijahaastatteluissa nousi esiin merkittäviä voimavaraistavia työtapoja ja menetelmiä, joista isoa osaa pystytään tarjoamaan positiivisella ja asiakasta kunnioittavalla asenteella sekä riittävän ajankäytön mahdollistamisella. Yhteisöllisen ja moniammatillisen työn merkitys korostui suuressa osassa vastauksista. Haastatteluissa ilmenneet vastaukset antavat viitteitä siitä, että muusta opiskeluhuollosta eriytetty esiopetuksen kuraattorityö nähdään ennaltaehkäisevänä ja matalan kynnyksen palveluna, johon panostamalla voidaan tarjota perheille jo varhaisessa vaiheessa hyvä kokemus oppilashuollon hyvinvointityöstä. Saman kuraattorin työajan jakamista sekä perusopetukseen että esiopetukseen nähtiin tärkeänä ainoastaan nivelvaiheen ja mahdollisen asiakassuhteen jatkuvuuden kannalta. Esiopetuksen kuraattorien työ on yhteiskunnallisesti merkittävää ja esiopetuksen oppilashuoltotyön tutkimista sekä sen kehittämistä tulee jatkaa eri näkökulmista myös tulevaisuudessa.