Perheen erotilanteessa olevan lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Hölsä, Heljä; Sakara, Kirsi-Marja (2022)
Hölsä, Heljä
Sakara, Kirsi-Marja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917128
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten varhaiskasvattajat voivat tukea lasta ja perhettä perheen erotilanteessa, huomioiden miten eron vaikutus ilmenee lapsessa varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä erään eteläsuomalaisen varhaiskasvatusyksikön kanssa. Aihetta tarkasteltiin varhaiskasvatusvastuullisten työntekijöiden näkökulmasta alle 6-vuotiaiden ryhmissä.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin Webropol-ohjelman avulla laadittua sähköistä kyselylomaketta. Kyselyyn sisältyi avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui kuusi työntekijää. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Miten lasta voidaan tukea vanhempien erotilanteessa varhaiskasvatuksessa? Miten vanhempien ero ilmenee lapsissa varhaiskasvatuksen näkökulmasta katsottuna? Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä mukaillen.
Eroperheen lapsen kohtaamiseen tärkeimmäksi keinoksi vastaajien mukaan nousi lapsen kuunteleminen ja läsnä oleva kohtaaminen. Lapsen, hänen tunnekokemuksensa ja temperamenttinsa huomioiminen koettiin myös tärkeäksi. Kuunteleminen ja läsnä oleminen korostuivat vastauksissa konkreettisia tukemisen keinoja kartoitettaessa. Siinä miten eron vaikutukset näkyvät lapsessa varhaiskasvatuksessa, oli vastaajilla erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Vastauksista havaittiin, että osalla lapsista oli jonkin verran oireilua, osalla vain vähän tai ei ollenkaan. Vastaajien mielestä lapsen reagointi voi olla yksilöllistä ja ikäsidonnaista. Lisäksi perheentilanne ja eron luonne oli mainittu reagointiin vaikuttaviksi tekijöiksi.
Tutkimuksessa käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin Webropol-ohjelman avulla laadittua sähköistä kyselylomaketta. Kyselyyn sisältyi avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui kuusi työntekijää. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Miten lasta voidaan tukea vanhempien erotilanteessa varhaiskasvatuksessa? Miten vanhempien ero ilmenee lapsissa varhaiskasvatuksen näkökulmasta katsottuna? Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä mukaillen.
Eroperheen lapsen kohtaamiseen tärkeimmäksi keinoksi vastaajien mukaan nousi lapsen kuunteleminen ja läsnä oleva kohtaaminen. Lapsen, hänen tunnekokemuksensa ja temperamenttinsa huomioiminen koettiin myös tärkeäksi. Kuunteleminen ja läsnä oleminen korostuivat vastauksissa konkreettisia tukemisen keinoja kartoitettaessa. Siinä miten eron vaikutukset näkyvät lapsessa varhaiskasvatuksessa, oli vastaajilla erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä. Vastauksista havaittiin, että osalla lapsista oli jonkin verran oireilua, osalla vain vähän tai ei ollenkaan. Vastaajien mielestä lapsen reagointi voi olla yksilöllistä ja ikäsidonnaista. Lisäksi perheentilanne ja eron luonne oli mainittu reagointiin vaikuttaviksi tekijöiksi.