Koronakriisin ja etätyön vaikutus tiimityöskentelyyn Yritys X:ssä
Hukkanen, Heli (2022)
Hukkanen, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917252
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten koronakriisi ja etätyöhön siirtyminen ovat vaikuttaneet Yritys X:n tiimityöskentelyyn ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös työntekijöiden mielipiteitä etätyöstä, tiimiytymisestä, etätyöjohtamisesta sekä itsensä johtamisesta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Teoreettinen viitekehys eli tietoperusta muodostui aikaisemmista tutkimuksista sekä lähdekirjallisuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin etätyötä, tiimiä, perehdyttämistä, työhyvinvointia sekä johtamista. Empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli kaikille vastaajille samanlainen. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 22 henkilölle, ja lomakkeita palautettiin yhteensä 19 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 86 %. Aineisto käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla, jonka jälkeen tulokset kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Kyselyn vastausten perusteella 69 % vastaajista oli erittäin tai melko samaa mieltä siitä, että etätyöhön siirtyminen oli parantanut heidän työssäjaksamistaan. Vastaajista 58 % oli sitä mieltä, että etätyön tekemisen aikana tiimiytyminen on onnistunut melko hyvin. Melko huonosti tiimiytymisen koki 32 % vastaajista. Esihenkilön etätyöjohtamiseen vastaajista 94 % oli joko erittäin tai melko tyytyväinen, 6 % ei tyytyväinen eikä tyytymätön.
Tutkimuksen perusteella koronakriisin ja etätyön vaikutukset tiimeihin ovat olleet vaihtelevat. Pääasiassa tiimien työhyvinvointi on jopa parantunut etätyön vuoksi. Etätyö on tuonut joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen, mutta myös omia haasteita työn toteuttamiseen sekä tiimien yhteishengen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Teoreettinen viitekehys eli tietoperusta muodostui aikaisemmista tutkimuksista sekä lähdekirjallisuudesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin etätyötä, tiimiä, perehdyttämistä, työhyvinvointia sekä johtamista. Empiirinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli kaikille vastaajille samanlainen. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 22 henkilölle, ja lomakkeita palautettiin yhteensä 19 kappaletta. Vastausprosentiksi muodostui 86 %. Aineisto käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla, jonka jälkeen tulokset kuvailtiin sanallisesti sekä havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Kyselyn vastausten perusteella 69 % vastaajista oli erittäin tai melko samaa mieltä siitä, että etätyöhön siirtyminen oli parantanut heidän työssäjaksamistaan. Vastaajista 58 % oli sitä mieltä, että etätyön tekemisen aikana tiimiytyminen on onnistunut melko hyvin. Melko huonosti tiimiytymisen koki 32 % vastaajista. Esihenkilön etätyöjohtamiseen vastaajista 94 % oli joko erittäin tai melko tyytyväinen, 6 % ei tyytyväinen eikä tyytymätön.
Tutkimuksen perusteella koronakriisin ja etätyön vaikutukset tiimeihin ovat olleet vaihtelevat. Pääasiassa tiimien työhyvinvointi on jopa parantunut etätyön vuoksi. Etätyö on tuonut joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen, mutta myös omia haasteita työn toteuttamiseen sekä tiimien yhteishengen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.