Etätyön vaikutukset työhyvinvointiin itsensä johtamisen näkökulmasta
Pekkarinen, Laura (2022)
Pekkarinen, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061417861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061417861
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia etätyöllä on työhyvinvointiin itsensä johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tutkimuksellinen osio toteutettiin verkkokyselynä toimeksiantajayritykselle X. Toimeksiantajayritys toimii henkilöstöpalvelualalla ja yritys työllistää yrityksen perustajan. Aihe on ajankohtainen, sillä etätyö on lisääntynyt runsaasti koronapandemian vaikutuksesta. Lisääntynyt etätyö on tuonut aivan uudenlaisia haasteita yksilön itsensä johtamiseen. Lisäksi myös organisaatiot ovat olleet uudenlaisen tilanteen edessä, jossa yksilön itsensä johtamisen taitoihin on ollut syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Työhyvinvoinnin, etätyön ja itsensä johtamisen teorioiden pohjalta luotiin verkkokysely henkilöille, jotka ovat tehneet etätyötä. Kysely toteutettiin sähköisesti ja sillä onnistuttiin tavoittamaan 38 vastaajaa, joilla oli kokemusta etätyöskentelystä. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten etätyö on vaikuttanut työhyvinvointiin ja miten kyselyn vastaajat kokivat itsensä johtamisen onnistuneen etätyössä sekä kuinka hyviksi he arvioivat omat itsensä johtamistaidot.
Kyselyn tulokset osoittivat, että moni vastaaja arvioi omat itsensä johtamistaidot hyviksi. Monet kokivat kuitenkin haasteita työnsä tauottamisessa. Tulokset osoittivat myös itseohjautuvan työskentelyn onnistuvan etätyössä hyvin. Työhyvinvoinnin osalta tulokset hajaantuivat jonkin verran. Moni koki etätyön parantaneen työhyvinvointia, kun taas moni ei osannut arvioida, oliko etätyöllä ollut positiivia vaikutuksia työhyvinvointiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja kasvokkain tapahtuvat tapaamiset koettiin tärkeiksi. Nämä olivat kuitenkin jääneet etätyössä vähemmälle, jolla oli negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin paranemiseen oli vaikuttanut työmatkojen poisjäännin ansiosta lisääntynyt vapaa-aika. Opinnäytetyö tuotti hyödyllistä tietoa toimeksiantajalle yleisesti etätyön vaikutuksista työ-hyvinvointiin ja itsensä johtamisesta etätyössä. Yksittäisenä kehittämiskohteena esille nousi erityisesti se, että yksilöiden työn tauottaminen selkeästi vaatii vielä kehittämistä.
Työhyvinvoinnin, etätyön ja itsensä johtamisen teorioiden pohjalta luotiin verkkokysely henkilöille, jotka ovat tehneet etätyötä. Kysely toteutettiin sähköisesti ja sillä onnistuttiin tavoittamaan 38 vastaajaa, joilla oli kokemusta etätyöskentelystä. Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten etätyö on vaikuttanut työhyvinvointiin ja miten kyselyn vastaajat kokivat itsensä johtamisen onnistuneen etätyössä sekä kuinka hyviksi he arvioivat omat itsensä johtamistaidot.
Kyselyn tulokset osoittivat, että moni vastaaja arvioi omat itsensä johtamistaidot hyviksi. Monet kokivat kuitenkin haasteita työnsä tauottamisessa. Tulokset osoittivat myös itseohjautuvan työskentelyn onnistuvan etätyössä hyvin. Työhyvinvoinnin osalta tulokset hajaantuivat jonkin verran. Moni koki etätyön parantaneen työhyvinvointia, kun taas moni ei osannut arvioida, oliko etätyöllä ollut positiivia vaikutuksia työhyvinvointiin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja kasvokkain tapahtuvat tapaamiset koettiin tärkeiksi. Nämä olivat kuitenkin jääneet etätyössä vähemmälle, jolla oli negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin paranemiseen oli vaikuttanut työmatkojen poisjäännin ansiosta lisääntynyt vapaa-aika. Opinnäytetyö tuotti hyödyllistä tietoa toimeksiantajalle yleisesti etätyön vaikutuksista työ-hyvinvointiin ja itsensä johtamisesta etätyössä. Yksittäisenä kehittämiskohteena esille nousi erityisesti se, että yksilöiden työn tauottaminen selkeästi vaatii vielä kehittämistä.