Leanin käyttöönotto Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymässä
Taro, Anu; Tuuli, Henriikka; Uuttu, Satu; Ylisuvanto, Mikko (2022)
Taro, Anu
Tuuli, Henriikka
Uuttu, Satu
Ylisuvanto, Mikko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061417898
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061417898
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Leanin käyttöönottoa Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymässä. Tarkoituksena oli tuottaa hyödynnettävää lisätietoa Leanin käytäntöön viennissä onnistumiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille ja muista toimialoista esimerkiksi tukku ja vähittäiskaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoille. Opinnäytetyö toteutettiin tammi-toukokuun 2022 aikana.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksessa käytettiin useampaa eri aineistonkeruu- ja analysointimenetelmää eli kyseessä oli monitriangulaatio-tutkimus. Tämä mahdollisti kattavamman käsityksen saamisen tutkittavasta kohteesta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia, teemahaastattelua ja kahdessa opinnäytetyön osassa sähköistä kyselylomaketta. Lisäksi yhdessä tutkimuksen osassa käytettiin valmista dokumenttiaineistoa.
Aineiston analysointimenetelminä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, teemoittelua, korrespondenssianalyysia ja pääkomponenttianalyysia. Esimiehille toteutetussa kyselytutkimuksessa käytettiin otantamenetelmänä esimiesten perusjoukolle kokonaisotantaa, kuten myös toisessa esimiehille ja työntekijöille toteutetussa sähköisessä kyselytutkimuksessa. Työntekijöiden perusjoukolle kyselytutkimuksessa otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa. Havainnoinnissa ja teemahaastattelussa käytettiin otantamenetelmänä harkinnanvaraista otantaa.
Tulosten perusteella alle puolet jatkuvan parantamisen kehitysehdotuksista saturoitui. Johtopäätös tästä on, että tutkituissa tulosyksiköissä henkilöstöllä ei ole täydellistä ymmärrystä Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän strategiasta ja strategisista tavoitteista. Tuloksista ilmeni useita yhteyksiä niin esimiesten valmiuksien kuin Lean-periaatteidenkin muuttujien välillä. Esimiehet kokivat tuntevansa Lean-toimintamallin periaatteet, mutta silti useassa yksikössä Lean-työkalut eivät olleet käytössä. Johtopäätös näistä on, että esimiehet ovat omaksuneet Leanin perusperiaatteet vaihtelevasti. Lean-päivittäisjohtamisen taulun käyttöönottoa edistivät erityisesti johtaminen ja esimiestyöhön liittyvät asiat sekä Lean-koulutusten ja -valmennusten saatavuus, josta johtopäätöksenä voidaan todeta esimiestyöhön liittyvien toimintatapojen linkittyvän vahvasti valmentavaan johtamiseen. Esimiesten ja työntekijöiden välisiä eroja Leanin käyttöönoton arvioinnissa selvittävässä tutkimuksen osassa tuloksena oli, että esimiesten ja työntekijöiden joukolle kummallekin pystyttiin nimeämään johtajuuden ja jatkuvan parantamisen pääkomponentit. Ainoastaan esimiesten joukolle pystyttiin lisäksi nimeämään yhteistyön ja sitoutumisen pääkomponentit. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työntekijöiden vastaukset ovat keskenään enemmän samankaltaisia kuin esimiehillä.
Asiasanat: Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Lean, Lean filosofia, Leanin käyttöönotto, jatkuva parantaminen
Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksessa käytettiin useampaa eri aineistonkeruu- ja analysointimenetelmää eli kyseessä oli monitriangulaatio-tutkimus. Tämä mahdollisti kattavamman käsityksen saamisen tutkittavasta kohteesta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia, teemahaastattelua ja kahdessa opinnäytetyön osassa sähköistä kyselylomaketta. Lisäksi yhdessä tutkimuksen osassa käytettiin valmista dokumenttiaineistoa.
Aineiston analysointimenetelminä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, teemoittelua, korrespondenssianalyysia ja pääkomponenttianalyysia. Esimiehille toteutetussa kyselytutkimuksessa käytettiin otantamenetelmänä esimiesten perusjoukolle kokonaisotantaa, kuten myös toisessa esimiehille ja työntekijöille toteutetussa sähköisessä kyselytutkimuksessa. Työntekijöiden perusjoukolle kyselytutkimuksessa otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa. Havainnoinnissa ja teemahaastattelussa käytettiin otantamenetelmänä harkinnanvaraista otantaa.
Tulosten perusteella alle puolet jatkuvan parantamisen kehitysehdotuksista saturoitui. Johtopäätös tästä on, että tutkituissa tulosyksiköissä henkilöstöllä ei ole täydellistä ymmärrystä Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymän strategiasta ja strategisista tavoitteista. Tuloksista ilmeni useita yhteyksiä niin esimiesten valmiuksien kuin Lean-periaatteidenkin muuttujien välillä. Esimiehet kokivat tuntevansa Lean-toimintamallin periaatteet, mutta silti useassa yksikössä Lean-työkalut eivät olleet käytössä. Johtopäätös näistä on, että esimiehet ovat omaksuneet Leanin perusperiaatteet vaihtelevasti. Lean-päivittäisjohtamisen taulun käyttöönottoa edistivät erityisesti johtaminen ja esimiestyöhön liittyvät asiat sekä Lean-koulutusten ja -valmennusten saatavuus, josta johtopäätöksenä voidaan todeta esimiestyöhön liittyvien toimintatapojen linkittyvän vahvasti valmentavaan johtamiseen. Esimiesten ja työntekijöiden välisiä eroja Leanin käyttöönoton arvioinnissa selvittävässä tutkimuksen osassa tuloksena oli, että esimiesten ja työntekijöiden joukolle kummallekin pystyttiin nimeämään johtajuuden ja jatkuvan parantamisen pääkomponentit. Ainoastaan esimiesten joukolle pystyttiin lisäksi nimeämään yhteistyön ja sitoutumisen pääkomponentit. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työntekijöiden vastaukset ovat keskenään enemmän samankaltaisia kuin esimiehillä.
Asiasanat: Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Lean, Lean filosofia, Leanin käyttöönotto, jatkuva parantaminen