Näkökulmia ekososiaaliseen hyvinvointiin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Pellikainen, Miia (2022)
Pellikainen, Miia
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061417945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061417945
Tiivistelmä
Ihminen on osa maapallonlaajuista ekosysteemiä, joka on tiheä verkosto ympäristön, yhteiskuntien ja yksilöiden keskinäisriippuvuussuhteita. Tunnistamalla ekologisten ja sosiaalisten ongelmien yhteiset juuret, on mahdollista löytää työkaluja niiden ratkaisemiseen. Laajempi ymmärrys hyvinvoinnista tekee näkyväksi ihmisen ja luonnon symbioottisen suhteen, joka tarkoittaa, että oma hyvinvointimme riippuu luonnonympäristömme hyvinvoinnin tilasta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on koota monipuolinen käsitys ekososiaalisesta hyvinvoinnista ja sen osa-alueista. Tavoitteena on syventää ymmärrystä kestävästä hyvinvoinnista ja yksilön ekososiaalisen hyvinvoinnin osa-alueista.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkielma ja työ toteutettiin integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Mitä ekososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa?” ja ”Mistä osa-alueista yksilön ekososiaalinen hyvinvointi koostuu?”. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin vertaisarvioituja kirjallisuuslähteitä ekososiaalisesta hyvinvoinnista. Lähdeaineisto koostui seitsemästä kirjallisuuslähteestä, jotka oli julkaistu vuosina 2012–2021. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksessa analysoidun aineiston perusteella ekososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa ihmisen hyvinvoinnin laaja-alaista tarkastelua, jossa tunnistetaan yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin keskinäisriippuvuussuhteet. Ekososiaalisen ajattelutavan ytimessä on vahva relationaalinen maailmankuva ja holistinen käsitys ihmisestä. Ekososiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet pohjautuvat moniulotteisen hyvinvoinnin HDLB-malliin, joka perustuu Eric Allardtin hyvinvointiteorian kolmikantajakoon Having, Loving, Being. Kirjallisuuskatsauksen perustella voidaan todeta, että yksilön ekososiaalinen hyvinvointi muodostuu Having-Doing-Loving-Being-jäsennyksen mukaisista ulottuvuuksista, jotka ovat jatkuvassa dynaamisessa ja kehämäisessä suhteessa toisiinsa.
Opinnäytetyön tulokset pyrkivät lisäämään ymmärrystä nykyisen hyvinvointikäsityksen kapea-alaisuudesta sekä tarpeesta laajemmalle ymmärrykselle hyvinvoinnista.
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkielma ja työ toteutettiin integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Mitä ekososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa?” ja ”Mistä osa-alueista yksilön ekososiaalinen hyvinvointi koostuu?”. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin vertaisarvioituja kirjallisuuslähteitä ekososiaalisesta hyvinvoinnista. Lähdeaineisto koostui seitsemästä kirjallisuuslähteestä, jotka oli julkaistu vuosina 2012–2021. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksessa analysoidun aineiston perusteella ekososiaalinen hyvinvointi tarkoittaa ihmisen hyvinvoinnin laaja-alaista tarkastelua, jossa tunnistetaan yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnin keskinäisriippuvuussuhteet. Ekososiaalisen ajattelutavan ytimessä on vahva relationaalinen maailmankuva ja holistinen käsitys ihmisestä. Ekososiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuudet pohjautuvat moniulotteisen hyvinvoinnin HDLB-malliin, joka perustuu Eric Allardtin hyvinvointiteorian kolmikantajakoon Having, Loving, Being. Kirjallisuuskatsauksen perustella voidaan todeta, että yksilön ekososiaalinen hyvinvointi muodostuu Having-Doing-Loving-Being-jäsennyksen mukaisista ulottuvuuksista, jotka ovat jatkuvassa dynaamisessa ja kehämäisessä suhteessa toisiinsa.
Opinnäytetyön tulokset pyrkivät lisäämään ymmärrystä nykyisen hyvinvointikäsityksen kapea-alaisuudesta sekä tarpeesta laajemmalle ymmärrykselle hyvinvoinnista.
