Tervetuloa vauvahoivaajaksi : perehdytysmateriaalin ja perehdytysprosessin kuvauksen koostaminen Vauvahoivalle
Saari, Hele-Elina (2022)
Saari, Hele-Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061517995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061517995
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yksityistä vauvaperhetyötä tekevän yrityksen, Vauvahoivan, perehdytystä toimintatutkimuksellisella otteella. Kehittämistarve tuli Vauvahoivalta, jolle perehdyttäminen oli uutta. Kehittämisprosessin aikana muodostui sähköinen perehdytysmateriaali vauvahoivaajana ja Vauvahoivan alihankkijana toimimiseen sekä Vauvahoivan perehdytysprosessin kuvaus.
Tietoperusta muodostui perehdytyksestä ja sosiaalialan yrittäjyydestä. Toimintaympäristönä toimi Vauvahoiva ja vauvaperhetyö. Opinnäytetyö on toimintatutkimuksellisella otteella toteutettu laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöteemahaastatteluilla ja työpajassa. Teemahaastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Haastateltavat alihankkijat ja perustaja uskoivat, että työn aloitusta helpottaisi kirjallinen materiaali. Haastatteluista nousi aiheita perehdytysmateriaaliin, muun muassa vauvahoivaajan työn erityispiirteitä ja tietoa yrittäjänä aloittamisesta sekä perehdytysprosessin kuvaukseen, sovitut keskus-teluajat, perehdytyksen yksilöllisyys ja kollegojen tuen hyödyntäminen. Haastateltavat kertoivat, että perehdytyksessä oli ollut paljon hyvää, tukea oli saanut silloin, kun sitä oli tarvinnut, perehdytys oli ollut vastavuoroista, yhdessä opettelua ja heillä oli ollut mahdollisuus reflektointiin. Perehdytysmateriaalin kokoamisen ja perehdytysprosessin kuvauksen koostamisen jälkeen pidettiin työpaja, jossa oli mahdollisuus keskusteluun, kommentointiin ja kehittämisehdotuksiin. Työpajan jälkeen perehdytysmateriaaliin tehtiin muutoksia, muun muassa selkeytettiin asiakasprosessin kuvausta ja sopimusasioiden esittämistä. Perehdytysprosessin kuvaus koettiin sellaisenaan hyväksi pohjaksi perehdytykseen. Perehdytysmateriaalin koettiin kiteyttävän hyvin Vauvahoivan arvot, toimintatavat ja käytännön työn.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt sähköinen perehdytysmateriaali ja perehdytysprosessin kuvaus tulivat Vauvahoivan käyttöön sekä avuksi perehdytykseen että työn tueksi ja oppaaksi nykyisille alihankkijoille. Perehdytysmateriaali kokosi Vauvahoivan käytännöt yhteen ja toi esille vauvahoivaajien vahvan ammattitaidon. Perehdytysprosessin kuvaus toi perehdytykseen suunnitelmallisuutta, siihen kirjattiin kollegan haastattelu sekä säännölliset tapaamiset perustajan ja aloittavan alihankkijan sekä koko tiimin kanssa. Perehdytyksen kehittäminen on myös asiakkaiden etu, sillä hyvin perehdytetyt alihankkijat tuottavat tasalaatuisia palveluita asiakkaille. Jatkossa tärkeää on perehdytysmateriaalin ja -prosessin kuvauksen säännöllinen päivittäminen. Jatkokehittämisen aiheita voisivat olla perehdytyssuunnitelman luominen, perehdytyksen seuranta ja sen arviointi sekä mahdollisesti Vauvahoivan kasvaessa perehdytysvastuun jakaminen ja sen organisointi.
Tietoperusta muodostui perehdytyksestä ja sosiaalialan yrittäjyydestä. Toimintaympäristönä toimi Vauvahoiva ja vauvaperhetyö. Opinnäytetyö on toimintatutkimuksellisella otteella toteutettu laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöteemahaastatteluilla ja työpajassa. Teemahaastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Haastateltavat alihankkijat ja perustaja uskoivat, että työn aloitusta helpottaisi kirjallinen materiaali. Haastatteluista nousi aiheita perehdytysmateriaaliin, muun muassa vauvahoivaajan työn erityispiirteitä ja tietoa yrittäjänä aloittamisesta sekä perehdytysprosessin kuvaukseen, sovitut keskus-teluajat, perehdytyksen yksilöllisyys ja kollegojen tuen hyödyntäminen. Haastateltavat kertoivat, että perehdytyksessä oli ollut paljon hyvää, tukea oli saanut silloin, kun sitä oli tarvinnut, perehdytys oli ollut vastavuoroista, yhdessä opettelua ja heillä oli ollut mahdollisuus reflektointiin. Perehdytysmateriaalin kokoamisen ja perehdytysprosessin kuvauksen koostamisen jälkeen pidettiin työpaja, jossa oli mahdollisuus keskusteluun, kommentointiin ja kehittämisehdotuksiin. Työpajan jälkeen perehdytysmateriaaliin tehtiin muutoksia, muun muassa selkeytettiin asiakasprosessin kuvausta ja sopimusasioiden esittämistä. Perehdytysprosessin kuvaus koettiin sellaisenaan hyväksi pohjaksi perehdytykseen. Perehdytysmateriaalin koettiin kiteyttävän hyvin Vauvahoivan arvot, toimintatavat ja käytännön työn.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt sähköinen perehdytysmateriaali ja perehdytysprosessin kuvaus tulivat Vauvahoivan käyttöön sekä avuksi perehdytykseen että työn tueksi ja oppaaksi nykyisille alihankkijoille. Perehdytysmateriaali kokosi Vauvahoivan käytännöt yhteen ja toi esille vauvahoivaajien vahvan ammattitaidon. Perehdytysprosessin kuvaus toi perehdytykseen suunnitelmallisuutta, siihen kirjattiin kollegan haastattelu sekä säännölliset tapaamiset perustajan ja aloittavan alihankkijan sekä koko tiimin kanssa. Perehdytyksen kehittäminen on myös asiakkaiden etu, sillä hyvin perehdytetyt alihankkijat tuottavat tasalaatuisia palveluita asiakkaille. Jatkossa tärkeää on perehdytysmateriaalin ja -prosessin kuvauksen säännöllinen päivittäminen. Jatkokehittämisen aiheita voisivat olla perehdytyssuunnitelman luominen, perehdytyksen seuranta ja sen arviointi sekä mahdollisesti Vauvahoivan kasvaessa perehdytysvastuun jakaminen ja sen organisointi.