Hybriditilaisuuksien kehittäminen: Case Työ 2.0 Lab
Ramu, Pinja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061618088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061618088
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka hybriditilaisuuskokemusta tulisi kehittää osallistujien ja järjestäjien näkökulmista valtionhallinnon työntekijöiden coworking-tila Työ 2.0 Labissa. Työn tarkoituksena oli tuottaa konkreettinen kehitysehdotus hybriditilai-suuskokemuksen parantamisesta Työ 2.0 Labissa. Toimeksiantajana on valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt.
Toiminnallisen opinnäytetyön pohjana käytettiin palvelumuotoilua sen antaessa tarkoituksenmukaisen mallin käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Tietoperustassa perehdyttiin erilaisiin hybriditilaisuuksissa käytettäviin työnteon välineisiin. Tietoperustan syventämistä tukee markkinakartoitus tämänhetkisistä hybriditilaisuuksia edistävistä tekniikoista. Markkinakartoituksella perehdyttiin asiantuntijahaastatteluin hybriditilaisuuksien tulevaisuuteen, hybriditilaisuuksia tukevaan tilaan sekä teknologiaan.
Laadullisen aineiston hankinnan menetelminä olivat havainnointi, teemahaastattelut sekä työpaja. Työ 2.0 Labin hybriditilaisuuksia havainnoimalla pyrittiin ymmärtämään osallistujien ja järjestäjien tyypillistä käyttäytymistä. Käyttäjien haastatteluilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä eri virastojen virkahenkilöiden ja sidosryhmien tarpeista hybriditilaisuuksissa. Palvelupolku ja empatiakartta kuvastavat havainnoinneilla ja haastatteluilla löydettyjä kehityskohteita. Työpajassa käyttäjät innovoivat ratkaisuja määritettyihin hybriditilaisuuksien ongelmiin, jotka tuloksista tulivat esille.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hybriditilaisuus työnteon tapana mahdollistaa erilaisten virastojen rajat ylittävän, monipuolisen yhteistyön. Se vaatii kuitenkin vielä kehittämistä esimerkiksi läsnäolon viestimisen, tilan käytön sekä ohjeistuksen näkökulmasta. Kehittämisehdotuksiksi muodostui eri osallistumistavat paremmin huomioon ottavat ratkaisut. Senaatti-kiinteistöt hyödyntää työn kautta syntyneitä tuotoksia kehittäessään hybriditilaisuuksia edelleen.
Toiminnallisen opinnäytetyön pohjana käytettiin palvelumuotoilua sen antaessa tarkoituksenmukaisen mallin käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Tietoperustassa perehdyttiin erilaisiin hybriditilaisuuksissa käytettäviin työnteon välineisiin. Tietoperustan syventämistä tukee markkinakartoitus tämänhetkisistä hybriditilaisuuksia edistävistä tekniikoista. Markkinakartoituksella perehdyttiin asiantuntijahaastatteluin hybriditilaisuuksien tulevaisuuteen, hybriditilaisuuksia tukevaan tilaan sekä teknologiaan.
Laadullisen aineiston hankinnan menetelminä olivat havainnointi, teemahaastattelut sekä työpaja. Työ 2.0 Labin hybriditilaisuuksia havainnoimalla pyrittiin ymmärtämään osallistujien ja järjestäjien tyypillistä käyttäytymistä. Käyttäjien haastatteluilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä eri virastojen virkahenkilöiden ja sidosryhmien tarpeista hybriditilaisuuksissa. Palvelupolku ja empatiakartta kuvastavat havainnoinneilla ja haastatteluilla löydettyjä kehityskohteita. Työpajassa käyttäjät innovoivat ratkaisuja määritettyihin hybriditilaisuuksien ongelmiin, jotka tuloksista tulivat esille.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hybriditilaisuus työnteon tapana mahdollistaa erilaisten virastojen rajat ylittävän, monipuolisen yhteistyön. Se vaatii kuitenkin vielä kehittämistä esimerkiksi läsnäolon viestimisen, tilan käytön sekä ohjeistuksen näkökulmasta. Kehittämisehdotuksiksi muodostui eri osallistumistavat paremmin huomioon ottavat ratkaisut. Senaatti-kiinteistöt hyödyntää työn kautta syntyneitä tuotoksia kehittäessään hybriditilaisuuksia edelleen.