Motivaatiotekijät ja organisaatioon sitoutuminen julkisella sosiaalialalla
Kaajaluoma, Susanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061718197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061718197
Tiivistelmä
Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli tuottaa tietoa toimintaorganisaation henkilöstön sitoutumis- ja motivaatiotyypeistä sekä tätä tietoa hyödyntämällä auttaa organisaatiota kehittymään. Tarkemmin tavoitteena oli; tuottaa tietoa opinnäytetyön toimintayksikkönä toimivan julkisen sosiaalialan organisaation sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien motivaatiotekijöistä sekä heidän tämänhetkisestä tavastaan sitoutua omaan organisaatioonsa – työyksikköönsä ja hyödyntää syntynyttä tietoa kehittämisessä.
Tämän opinnäytteen tietoperusta pohjasi henkilöstön motivaatioon ja organisaatioon sitoutumiseen. Motivaatiotekijöiden moninaisuudesta opinnäytteessä keskityttiin julkisen palvelun motivaatioon, sisäiseen, sisäistettyyn ja ulkoiseen motivaatioon sekä organisaatioon sitoutumisessa sitoutumisen komponentteihin. Tiedollisia viitekehyksiä olivat: Julkisen palvelun motivaation teoria (Kim ym. 2013; Perry & Wise 1990.), Decin ja Ryanin (2000) Itsemääräämisteoria ja sitoutumisen kolmekomponenttimalli (Meyer & Allen 1990, 1991, Meyer & Herscovitch 2001).
Tutkimusta voidaan luonnehtia kehittäväksi tutkimukseksi tai soveltavaksi tutkimukseksi. Aineistonhankintamenetelmänä oli määrällinen kyselytutkimus digitaalisesti toteutettuna. Tutkimuksen tutkittavat olivat julkisen sosiaalialan henkilöstöä. Tutkimuksessa tutkittiin perusjoukko eli toimintayksikön kaikki laillistetut ammattihenkilöt. Aineiston analyysimenetelmänä oli tilastollinen analyysi ja analyysissä hyödynnettiin teoriatriangulaatiota.
Tulokset osoittivat, että toimintayksikön henkilöstö on motivoitunut tekemään työtänsä. Amotivaatio tai epämotivaatio oli tuloksissa yleisesti alhaisella tasolla.
Tulokset kertoivat myös vastaajien motivoitumisen moninaisuudesta. Aineistossa vastaajien motivaatiota selitti vahvimmin julkisen palvelun motivaatio, toiseksi sisäinen motivaatio ja kolmanneksi ulkoinen säätely eli ulkoiset kannustimet. Tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli sitoutunut toimintayksikköön ja vastaajien sitoutuminen oli hyvin vahvasti tunneperäistä.
Tutkimuksessa saadusta tiedosta tehtiin johtopäätökset ja kehittämissuositukset toimintayksikköön saatavuuden ja pitovoiman kehittämisen näkökulmasta ja näitä käsiteltiin toimintayksikön esihenkilöiden kanssa.
Tämän opinnäytteen tietoperusta pohjasi henkilöstön motivaatioon ja organisaatioon sitoutumiseen. Motivaatiotekijöiden moninaisuudesta opinnäytteessä keskityttiin julkisen palvelun motivaatioon, sisäiseen, sisäistettyyn ja ulkoiseen motivaatioon sekä organisaatioon sitoutumisessa sitoutumisen komponentteihin. Tiedollisia viitekehyksiä olivat: Julkisen palvelun motivaation teoria (Kim ym. 2013; Perry & Wise 1990.), Decin ja Ryanin (2000) Itsemääräämisteoria ja sitoutumisen kolmekomponenttimalli (Meyer & Allen 1990, 1991, Meyer & Herscovitch 2001).
Tutkimusta voidaan luonnehtia kehittäväksi tutkimukseksi tai soveltavaksi tutkimukseksi. Aineistonhankintamenetelmänä oli määrällinen kyselytutkimus digitaalisesti toteutettuna. Tutkimuksen tutkittavat olivat julkisen sosiaalialan henkilöstöä. Tutkimuksessa tutkittiin perusjoukko eli toimintayksikön kaikki laillistetut ammattihenkilöt. Aineiston analyysimenetelmänä oli tilastollinen analyysi ja analyysissä hyödynnettiin teoriatriangulaatiota.
Tulokset osoittivat, että toimintayksikön henkilöstö on motivoitunut tekemään työtänsä. Amotivaatio tai epämotivaatio oli tuloksissa yleisesti alhaisella tasolla.
Tulokset kertoivat myös vastaajien motivoitumisen moninaisuudesta. Aineistossa vastaajien motivaatiota selitti vahvimmin julkisen palvelun motivaatio, toiseksi sisäinen motivaatio ja kolmanneksi ulkoinen säätely eli ulkoiset kannustimet. Tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli sitoutunut toimintayksikköön ja vastaajien sitoutuminen oli hyvin vahvasti tunneperäistä.
Tutkimuksessa saadusta tiedosta tehtiin johtopäätökset ja kehittämissuositukset toimintayksikköön saatavuuden ja pitovoiman kehittämisen näkökulmasta ja näitä käsiteltiin toimintayksikön esihenkilöiden kanssa.