Puuttuva Pala? - Työnantajien näkemyksiä tuetun keikkatyön mallista ja osatyökykyisten rekrytoinnista
Juuti, Jonna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022062219075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022062219075
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työnantajien kokemuksia tuetun keikkatyön mallista, joka kehitettiin Metropolia ammattikorkeakoulun Puuttuva Pala- tuetun keikkatyön malli- hankkeessa vuosien 2019 – 2021 aikana. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa tietoa osatyökykyisen henkilön rekrytoinnin mahdollistavista ja vaikeuttavista tekijöistä, joita työnantajat näkevät niin omalla työpaikallaan kuin yleisesti työnantajan näkökulmasta katsottuna.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n kanssa. Tuetun keikkatyön malli kohdennettiin hankkeessa Etelä-Suomen Klubitalot ry:n asiakaskunnalle, joka koostuu mielenterveyskuntoutujista. Hankkeen tarkoituksena oli luoda uusia ratkaisuja työelämän ulkopuolella olevien työllisyyspolkujen edistämiseen. Tuetun keikkatyön mallin ei ole kuitenkaan tarkoitettu olevan sidoksissa vain mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukemiseen, vaan sitä voi tulevaisuudessa hyödyntää myös muiden osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukemiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistyönä käyttäen teemahaastatteluita. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teamsin sekä puhelimen välityksellä. Osalla haastateltavista oli kokemusta tuetun keikkatyön mallin kokeilemisesta käytännössä. Osa taas oli ollut muulla tavoin yhteistyössä osatyökykyisten henkilöiden kanssa.
Osatyökyisten henkilöiden rekrytointia mahdollistaviksi tekijöiksi nousi viisi selkeää elementtiä: todellinen tarve työlle, työtehtävien suunnittelu ja muokkaus, työnantajien tietämys osatyökykyisyydestä, aiemmat kokemukset osatyökykyisten rekrytoinnista sekä työnantajien asenteet ja arvot. Osatyökykyisten henkilöiden rekrytointia estäviksi tai vaikeuttaviksi tekijöiksi taas nousi ennakkoluulot ja pelot, tiedon puute, kiire työpaikoilla sekä työelämän rakenteet tässä yhteiskunnassa. Työnantajat kokevat tarvitsevansa lisää tietoa osatyökykyisyydestä, osatyökykyisten rekrytoinnista sekä rekrytointiprosessiin liittyvistä konkreettisista asioista. Aineiston pohjalta nousi myös selkeästi tarve työnantajien ja osatyökykyisten henkilöiden kohtaamiselle.
Hankkeessa kehitetyn tuetun keikkatyön mallin koettiin soveltuvan hyvin osatyökykyisten henkilöiden tukemiseen. Haastateltavat toivoivat kuitenkin pidempikestoisia palveluita työllistymisen tueksi sekä tuen jatkuvuutta myös erilaisten hankekausien jälkeen. Haastatteluaineistosta nousi esille myös se, että tulevaisuuden työllistymistä tukevissa palveluissa olisi tärkeää painottaa enemmän hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia kuin vain pelkkään työhön sitoutumista ja ansaintamahdollisuuksia.
Hanke toteutettiin yhteistyössä Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n kanssa. Tuetun keikkatyön malli kohdennettiin hankkeessa Etelä-Suomen Klubitalot ry:n asiakaskunnalle, joka koostuu mielenterveyskuntoutujista. Hankkeen tarkoituksena oli luoda uusia ratkaisuja työelämän ulkopuolella olevien työllisyyspolkujen edistämiseen. Tuetun keikkatyön mallin ei ole kuitenkaan tarkoitettu olevan sidoksissa vain mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukemiseen, vaan sitä voi tulevaisuudessa hyödyntää myös muiden osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukemiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistyönä käyttäen teemahaastatteluita. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teamsin sekä puhelimen välityksellä. Osalla haastateltavista oli kokemusta tuetun keikkatyön mallin kokeilemisesta käytännössä. Osa taas oli ollut muulla tavoin yhteistyössä osatyökykyisten henkilöiden kanssa.
Osatyökyisten henkilöiden rekrytointia mahdollistaviksi tekijöiksi nousi viisi selkeää elementtiä: todellinen tarve työlle, työtehtävien suunnittelu ja muokkaus, työnantajien tietämys osatyökykyisyydestä, aiemmat kokemukset osatyökykyisten rekrytoinnista sekä työnantajien asenteet ja arvot. Osatyökykyisten henkilöiden rekrytointia estäviksi tai vaikeuttaviksi tekijöiksi taas nousi ennakkoluulot ja pelot, tiedon puute, kiire työpaikoilla sekä työelämän rakenteet tässä yhteiskunnassa. Työnantajat kokevat tarvitsevansa lisää tietoa osatyökykyisyydestä, osatyökykyisten rekrytoinnista sekä rekrytointiprosessiin liittyvistä konkreettisista asioista. Aineiston pohjalta nousi myös selkeästi tarve työnantajien ja osatyökykyisten henkilöiden kohtaamiselle.
Hankkeessa kehitetyn tuetun keikkatyön mallin koettiin soveltuvan hyvin osatyökykyisten henkilöiden tukemiseen. Haastateltavat toivoivat kuitenkin pidempikestoisia palveluita työllistymisen tueksi sekä tuen jatkuvuutta myös erilaisten hankekausien jälkeen. Haastatteluaineistosta nousi esille myös se, että tulevaisuuden työllistymistä tukevissa palveluissa olisi tärkeää painottaa enemmän hyvinvointia, osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia kuin vain pelkkään työhön sitoutumista ja ansaintamahdollisuuksia.