Perehdytyksen yhtenäistäminen Maanmittauslaitoksen kirjaamisprosessissa
Kaakinen, Anna (2022)
Kaakinen, Anna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082319584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022082319584
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Maanmittauslaitoksen kirjaamisprosessi. Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjaamisprosessissa perehdyttäjinä toimineiden sekä uusien työntekijöiden kokemuksia perehdytyksen nykytilasta sekä siihen liittyvistä kehittämiskohteista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää perehdytysprosessia siten, että perehdytys on tasalaatuista ja
tehokasta, jolloin siitä hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu perehdytykseen liittyvästä teoriasta, työnantajamielikuvasta, työntekijäkokemuksesta, työnantajabrändistä, sitouttamisesta ja psykologisesta sopimuksesta.
Opinnäytetyön tutkimusstrategia oli tapaustutkimus eli case-tutkimus. Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta eli monimenetelmätutkimus. Aineistoa hankittiin
Webropol-kyselyillä, jotka koostuivat erilaisista väittämistä ja avoimista kysymyksistä. Tutkimuksen määrällisiä aineistoja käsiteltiin PSPP-ohjelmalla ja niitä on kuvattu opinnäytetyössä pylväsdiagrammeilla. Taulukot on lisätty opinnäytetyön liitteeksi. Kyselyiden avoimet vastaukset eli laadulliset aineistot luokiteltiin
ja kvantifioitiin.
Kehittämismenetelmäksi valikoitui dialoginen organisaation kehittäminen eli Dialogic OD (The Dialogic organization development). Kehittämisosioon liittyvää dialogia käytiin Teamsin välityksellä, alkukartoituspalaverissa, suunnittelupalaverissa ja loppupalaverissa. Perehdytyksen nykytila kartoitettiin Webropol-kyselyin, joiden tulokset esiteltiin kirjaamisprosessin johtotiimille sekä perehdyttämisen yhtenäistämiseen kootulle työryhmälle. Työryhmä oli yhtenäistämisen toteuttaja. Kehittämistyön vaikuttavuutta mitattiin myös
Webropol-kyselyin, joiden tulokset esiteltiin loppupalaverissa.
Perehdytyksen nykytilasta saatiin käsitys, jonka perusteella tunnistettiin kehittämiskohteita. Kehittämistyö
perehdyttämisen yhtenäistämiseksi aloitettiin ja sitä on jatkettu kirjaamisprosessissa. Yhtenäistämisen on
huomattu vaikuttaneen positiivisesti perehdytyksen laatuun ja tehokkuuteen. Uudet toimintatavat on
otettu käyttöön Maanmittauslaitokset kirjaamisprosessissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää perehdytysprosessia siten, että perehdytys on tasalaatuista ja
tehokasta, jolloin siitä hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu perehdytykseen liittyvästä teoriasta, työnantajamielikuvasta, työntekijäkokemuksesta, työnantajabrändistä, sitouttamisesta ja psykologisesta sopimuksesta.
Opinnäytetyön tutkimusstrategia oli tapaustutkimus eli case-tutkimus. Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta eli monimenetelmätutkimus. Aineistoa hankittiin
Webropol-kyselyillä, jotka koostuivat erilaisista väittämistä ja avoimista kysymyksistä. Tutkimuksen määrällisiä aineistoja käsiteltiin PSPP-ohjelmalla ja niitä on kuvattu opinnäytetyössä pylväsdiagrammeilla. Taulukot on lisätty opinnäytetyön liitteeksi. Kyselyiden avoimet vastaukset eli laadulliset aineistot luokiteltiin
ja kvantifioitiin.
Kehittämismenetelmäksi valikoitui dialoginen organisaation kehittäminen eli Dialogic OD (The Dialogic organization development). Kehittämisosioon liittyvää dialogia käytiin Teamsin välityksellä, alkukartoituspalaverissa, suunnittelupalaverissa ja loppupalaverissa. Perehdytyksen nykytila kartoitettiin Webropol-kyselyin, joiden tulokset esiteltiin kirjaamisprosessin johtotiimille sekä perehdyttämisen yhtenäistämiseen kootulle työryhmälle. Työryhmä oli yhtenäistämisen toteuttaja. Kehittämistyön vaikuttavuutta mitattiin myös
Webropol-kyselyin, joiden tulokset esiteltiin loppupalaverissa.
Perehdytyksen nykytilasta saatiin käsitys, jonka perusteella tunnistettiin kehittämiskohteita. Kehittämistyö
perehdyttämisen yhtenäistämiseksi aloitettiin ja sitä on jatkettu kirjaamisprosessissa. Yhtenäistämisen on
huomattu vaikuttaneen positiivisesti perehdytyksen laatuun ja tehokkuuteen. Uudet toimintatavat on
otettu käyttöön Maanmittauslaitokset kirjaamisprosessissa.