75-vuotisneuvola -asiakkaiden arviot neuvolatoiminnasta

Abstract

Turussa aloitettiin 2.1.2020 neuvolatarkastukset 75-vuotiaille kotona itsenäisesti asuville turkulaisille. Kyseessä on kaksivuotinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on arvioida ikäneuvolatoiminnan toteutettavuutta. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö ikäneuvolatoiminnan avulla vähentämään tulevaa palvelujen tarvetta ja niistä aiheutuvia kustannuksia oikea-aikaisilla ehkäisevillä toimilla puuttumalla muun muassa valtimotautien riskitekijöihin, gerasteniaan, toimintakykyyn ja yksinäisyyteen. Tulosten pohjalta voitaisiin luoda valtakunnallinen suositus ikääntyneiden neuvolatoiminnan järjestämisestä. Opinnäyteyön tarkoituksena oli neuvolatoiminnan saamien palautteiden analysointi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ikäneuvolan merkityksestä ikääntyville. Palautteiden avulla kehitetään ikäneuvolan toimintaa. Kehittämistehtävä annetaan ikäneuvolan hyödynnettäväksi. Aineisto kerättiin haastattelulomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Palautekyselyn kysymykset jaettiin kahteen teemaan, jotka olivat asiakkaiden kokemukset neuvolakäynnistä ja neuvolakäynnillä saatujen muutosehdotusten toteutuminen. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluna kuusi kuukautta neuvolakäynnin jälkeen. Haastateltavia oli 256. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisin menetelmin sisällönanalyysin keinoin. Kyselyn tulosten perusteella vahvistui tieto siitä, että neuvolatoiminta on tarpeellista ja tärkeää iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisyssä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Asiakkailta saatu palaute oli suurimmalta osin positiivista. Asiakkaiden vastauksissa korostui neuvolan tuoma yhteiskunnallinen merkitys ikääntyviä kohtaan sekä ikääntyvän arvostava kohtaaminen ja huolenpito. Ikääntyvien palveluiden kehittäminen sekä tuottaminen asiakaslähtöisempään suuntaan vähentää palvelutarvetta. Vastaajista lähes kaikki olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ikäneuvolaan.

On 2 January 2020, Turku started to provide health clinic appointments for its 75-year-old residents who are living independently at home. This was a two-year research project that aimed at assessing the feasibility of health clinic services for older people. The objective of the project was to investigate whether the health clinics for older people could reduce future service needs and incurred costs through timely preventive measures by addressing, for example, the risk factors of arterial diseases, frailty syndrome, functioning and loneliness. The results could be used to develop national guidelines for the organisation of health clinic services for older people. The purpose of the thesis was to analyse the feedback received from the health clinic. The aim was to provide information on the relevance of the health clinic for older people. The feedback will be used to improve the activities of the clinic. The development task will be made available to the health clinic for older people. The data was collected using an interview form, which included both structured and open-ended questions. The questions in the feedback questionnaire were divided into two themes: clients' experiences of the visit to the health clinic and the realisation of the suggestions for change received during the visit to the clinic. The survey was conducted as a telephone interview six months after the visit to the clinic. There were 256 interviewees. The open-ended questions were analysed using qualitative methods with content analysis. The results of the survey confirmed the need for and importance of health clinics in the prevention and maintenance of health and well-being of older people. The feedback from clients was largely positive. Their responses highlighted the social relevance of the clinic for older people as well as the respectful approach and care for older people. Developing and delivering services for older people in a more client-oriented way will reduce the need for services. Almost all respondents were satisfied or very satisfied with the health clinic for older people.