Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vaikutukset jätteiden kaatopaikkasijoitukseen : Case: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa valtioneuvoston kaatopaikka-asetukseen (331/2013) sisältyvän, vuonna 2016 voimaan astuvan orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituskiellon vaikutuksia Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintaan. Tavoitteena oli selvittää Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tällä hetkellä kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä, koostumus ja kaatopaikkakelpoisuus vuonna 2016 uuden lainsäädännön voimaan tullessa. Tämän lisäksi tarkoituksena oli tuoda esille kiellon mukanaan tuomia ongelmakohtia, jotka vaativat jatkotutkimusta tai kehitystoimenpiteitä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n tilanteen lisäksi luotiin katsaus valtakunnallisella tasolla jätelaitosten varautumisesta lakimuutokseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n sisäisiä jätetietokantoja, Kujalan vaaka-aseman punnitustapahtumatietoja, aikaisempia tutkimuksia sekä asiantuntijalähteitä. Tietojen pohjalta pystyttiin määrittelemään Kujalan kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrä ja arvioimaan jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta vuonna 2016. Tutkimuksen perusteella arviolta vain noin viidennes vuonna 2012 kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä on kaatopaikkakelpoista vuonna 2016. Kaatopaikkasijoitukseen kelpaava jäte koostuu lähes yksinomaan kaatopaikan rakenteissa hyödynnettävästä maa- ja kiviainespitoisesta jätteestä. Monen jätelajin kohdalla ongelmaksi muodostuu jätteen heterogeenisyys. Tehostetun syntypaikkalajittelun ja laitoskäsittelyn avulla kuormista saataisiin eroteltua hyödyntämiskelpoiset materiaalit ja ainoastaan hyödyntämiskelvoton epäorgaaninen loppujäte sijoitettaisiin kaatopaikalle.

The aim of this thesis was to examine the effects of the landfill ban of organic materials, included in the government decree on landfills (331/2013) and coming into effect in 2016, on the operation of Päijät-Häme Waste Disposal Ltd. The goal was to determine the amount and composition of waste landfilled by Päijät-Häme Waste Disposal Ltd and its landfill suitability in 2016 under the new legislation. In addition, the objective was to determine problems brought along by the ban, which require further research or development actions. Besides the situation in Päijät-Häme, a look was cast on a national level on how well-prepared waste disposal units are for the change of legislation. Internal waste databases of Päijät-Häme Waste Disposal Ltd, the weighing records of the Kujala weighing station, earlier research, and expert sources were used as the material in this research. Based on the data, it was possible to specify the amount of waste deposited in the Kujala landfill and to estimate its landfill suitability in 2016. Based on the research, only approximately one fifth of waste deposited in the landfills in 2012 will be landfill suitable in 2016. The landfill suitable waste is composed almost entirely of landfill-tax-free waste used in the structures of the landfill. Heterogeneity is the problem with several types of waste. With improved separation of waste at the source and treatment facilities utilisable materials could be separated from the loads and only the unusable inorganic end waste would be deposited in landfills.