Erillispientalon lämmitysjärjestelmän uusiminen : Uusiutuvia energiamuotoja käyttävät vaihtoehdot, niiden kustannukset ja päästötarkastelu
Tanskanen, Riikka-Mari; Koivu-Asikainen, Minna (2014)
Tanskanen, Riikka-Mari
Koivu-Asikainen, Minna
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208772
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin vuonna 1982 valmistuneen erillispientalon halko-lämmitysjärjestelmän vaihtamisen uusiutuvia energiamuotoja käyttäviä vaihtoehtoja, niiden kustannuksia ja päästöjä ilmaan. Tavoitteena oli rajata asukkaiden tarpeita nykyistä järjestelmää paremmin vastaavat, uusiutuvia energiamuotoja käyttävät sekä pitkällä tähtäimellä kustannustehokkaat kohteeseen soveltuvat ratkaisut. Tavoitteena oli myös kehittää opiskelijoiden ammattiosaamista yhdistämällä ympäristöteknologian alan teoriaa ja käytäntöä.
Tiedot kerättiin haastattelemalla talon omistajia, havainnoimalla kohteessa sekä työn aihepiirien kirjallisiin ja sähköisiin lähteisiin perehtymällä. Työ aloitettiin tutustumalla työn tavoitteita vastaavien lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen soveltuvuuteen, mitoitusperusteisiin sekä kustannuksiin. Haastattelujen, havainnoinnin sekä valittujen lähteiden ohjaamana rajattiin sopivat vaihtoehdot, laskettiin niiden kustannukset sekä sähkön hinnan muutosten vaikutukset kannattavuuteen. Lopuksi vertailtiin vaihtoehtojen hiilidioksidiekvivalentti-päästöjä.
Sopiviksi lämmitysjärjestelmiksi rajautuivat pellettilämmitysjärjestelmä, 18 000 euroa, sekä täysteholle mitoitettu maalämpöjärjestelmä, 18 521 euroa. Energian hinnat ja takaisinmaksuajat olivat 5,7 snt/kWh ja 32 vuotta sekä 3,6 snt/kWh ja 23 vuotta. Kun sähkön hinta nostettiin arvoon 26,8 snt/kWh, pelletin takaisinmaksuaika laski 32 vuodesta 8 vuoteen. Maalämpöjärjestelmällä takaisinmaksuaika lyheni 23 vuodesta 10 vuoteen.
Tulevaisuudessa sähkön hinnan tunneittainen vaihtelu tulee lisääntymään. Sähkön hinnan noustessa ennusteiden mukaan, energian hinnasta tulee lämmitysjärjestelmän valintaa ohjaava tekijä, erityisesti paljon lämmitysenergiaa kuluttavissa kohteissa. Päästökertoimia laskettaessa on hyvä huomioida energiamuotojen energiaketjun aikana syntyvät kokonaispäästöt. Sähköntuotannon välittömät päästökertoimet vaihtelevat merkittävästi energiamuodosta riippuen. Osateholle mitoitetut lämpöpumput vähentävät sähkönkulutusta, mutta lisäävät päästöjä aiheuttavan säätövoiman tarvetta.
Tiedot kerättiin haastattelemalla talon omistajia, havainnoimalla kohteessa sekä työn aihepiirien kirjallisiin ja sähköisiin lähteisiin perehtymällä. Työ aloitettiin tutustumalla työn tavoitteita vastaavien lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen soveltuvuuteen, mitoitusperusteisiin sekä kustannuksiin. Haastattelujen, havainnoinnin sekä valittujen lähteiden ohjaamana rajattiin sopivat vaihtoehdot, laskettiin niiden kustannukset sekä sähkön hinnan muutosten vaikutukset kannattavuuteen. Lopuksi vertailtiin vaihtoehtojen hiilidioksidiekvivalentti-päästöjä.
Sopiviksi lämmitysjärjestelmiksi rajautuivat pellettilämmitysjärjestelmä, 18 000 euroa, sekä täysteholle mitoitettu maalämpöjärjestelmä, 18 521 euroa. Energian hinnat ja takaisinmaksuajat olivat 5,7 snt/kWh ja 32 vuotta sekä 3,6 snt/kWh ja 23 vuotta. Kun sähkön hinta nostettiin arvoon 26,8 snt/kWh, pelletin takaisinmaksuaika laski 32 vuodesta 8 vuoteen. Maalämpöjärjestelmällä takaisinmaksuaika lyheni 23 vuodesta 10 vuoteen.
Tulevaisuudessa sähkön hinnan tunneittainen vaihtelu tulee lisääntymään. Sähkön hinnan noustessa ennusteiden mukaan, energian hinnasta tulee lämmitysjärjestelmän valintaa ohjaava tekijä, erityisesti paljon lämmitysenergiaa kuluttavissa kohteissa. Päästökertoimia laskettaessa on hyvä huomioida energiamuotojen energiaketjun aikana syntyvät kokonaispäästöt. Sähköntuotannon välittömät päästökertoimet vaihtelevat merkittävästi energiamuodosta riippuen. Osateholle mitoitetut lämpöpumput vähentävät sähkönkulutusta, mutta lisäävät päästöjä aiheuttavan säätövoiman tarvetta.