"Enemmän ruokaa josta koululaiset tykkää!" : kyselytutkimus Nastolan kunnan kolmas- ja kuudesluokkalaisille kouluruokailusta
Pelkonen, Sanni (2014)
Pelkonen, Sanni
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208804
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405208804
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on Nastolan kunnan 3.- ja 6.-luokkalaisten tyytyväisyys kouluruokailuun. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ovatko oppilaat tyytyväisiä kouluruokaan. Lisäksi selvitetään tuntevatko oppilaat lautasmallin ja käyttävätkö he sitä kouluruokailussa sekä ovatko oppilaat kiinnostuneita vaikuttamaan kouluruokailuun. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esille kehittämiskohteita Nastolan kunnan kouluruokailuun. Tutkimuksen lähtökohta on se, että Nastolan kunnassa on sovittu kahden vuoden välein toteutettavasta kouluruokailun tyytyväisyyskyselystä, mutta tämä ei ole toteutunut.
Tutkimusaineisto kerättiin kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen kyselylomakkeella. Kyselyt lähetettiin luokkiin kunnan sisäisen postijärjestelmän kautta. Vastaajat vastasivat kyselyyn oppitunnilla. Tutkimus toteutettiin otantatutkimuksena 316 oppilaalle tammikuussa 2014. Vastauksia saatiin 287, ja vastausprosentti oli 90,8 %.
Tutkimustuloksista selvisi, että tyytyväisyys kouluruokaan on tyydyttävällä tasolla. Lautasmallin tunsi 6.-luokkalaisista suurin osa, mutta 3.-luokkalaisista vain puolet tiesi, mikä se on. Lautasmallin käyttö kouluruokailussa oli vähäistä. Suurin osa oppilaista oli kiinnostunut vaikuttamaan kouluruokailuun. Kouluruokailuun haluttiin vaikuttaa esimerkiksi palautelaatikkojen avulla, äänestyksillä sekä tyytyväisyyskyselyillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kouluruokaa on kehitettävä maukkaammaksi. Lautasmallin tunnettavuutta pitää lisätä, ja sen käyttö varmistaa oppilaiden keskuudessa. Oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kouluruokailuun tulee lisätä. Tyytyväisyyskyselyjä on tulevaisuudessa syytä tehdä säännöllisesti. Kyselyjen tulosten avulla toimintaa voidaan seurata ja kehittää.
Tutkimusaineisto kerättiin kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen kyselylomakkeella. Kyselyt lähetettiin luokkiin kunnan sisäisen postijärjestelmän kautta. Vastaajat vastasivat kyselyyn oppitunnilla. Tutkimus toteutettiin otantatutkimuksena 316 oppilaalle tammikuussa 2014. Vastauksia saatiin 287, ja vastausprosentti oli 90,8 %.
Tutkimustuloksista selvisi, että tyytyväisyys kouluruokaan on tyydyttävällä tasolla. Lautasmallin tunsi 6.-luokkalaisista suurin osa, mutta 3.-luokkalaisista vain puolet tiesi, mikä se on. Lautasmallin käyttö kouluruokailussa oli vähäistä. Suurin osa oppilaista oli kiinnostunut vaikuttamaan kouluruokailuun. Kouluruokailuun haluttiin vaikuttaa esimerkiksi palautelaatikkojen avulla, äänestyksillä sekä tyytyväisyyskyselyillä.
Tutkimustulokset osoittivat, että kouluruokaa on kehitettävä maukkaammaksi. Lautasmallin tunnettavuutta pitää lisätä, ja sen käyttö varmistaa oppilaiden keskuudessa. Oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kouluruokailuun tulee lisätä. Tyytyväisyyskyselyjä on tulevaisuudessa syytä tehdä säännöllisesti. Kyselyjen tulosten avulla toimintaa voidaan seurata ja kehittää.