Vastuukuntoutus kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutusmuotona hoitajien ja ohjaajien näkökulmasta
Rahja, Lotta (2014)
Rahja, Lotta
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405269895
Tiivistelmä
Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalvelut kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen ja tarjoaa kehitysvammaisille henkilöille pitkäaikaista kuntouttavaa laitoshoitoa sekä lyhytaikaisia kuntoutus- ja hoivajaksoja. Vastuukuntoutusta on kehitetty Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa vuosien ajan ja sitä sovelletaan haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten kuntoutuksessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa työskentelevien hoitajien ja ohjaajien näkemyksiä vastuukuntoutuksesta kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutusmuotona. Tavoitteena oli tuoda esiin vastuukuntoutuksen merkitys haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten kuntoutuksessa sekä tuottaa uutta tietoa, jonka pohjalta kuntoutusmuotoa voidaan kehittää.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kolmen ryhmähaastattelun avulla, joihin osallistui yhteensä neljä vastuukuntoutusasiakkaiden parissa työskentelevää ohjaajaa ja 10 hoitajaa. Aineisto analysointiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä aineisto.
Hoitajien ja ohjaajien kokemusten mukaan suurin osa asiakkaista hyötyy vastuukuntoutuksesta. Kaikille asiakkaille vastuukuntoutus ei sovi. Asiakkaan tulisi ymmärtää mitä vastuukuntoutus tarkoittaa ja sitoutua siihen, jotta siitä voisi hyötyä. Kaikille asiakkaille ei kuntoutuksen jälkeen löydy jatkosijoituspaikkaa, mikä vaikuttaa asiakkaiden motivaatioon. Hoitajat kokevat, että vastuukuntoutuksen eri toimijoilla on kuntoutusen suhteen eri tavoitteet ja yhteistyössä eri tahojen välillä on puutteita. Hoitajat näkevät käytännön vastuukuntoutuksen omana luomuksenaan ja ovat ylpeitä omasta työstään. Ohjaajien vetämät vastuukuntoutusryhmät ovat asiakkaille mieluisia. Tavoitteena on, että ryhmissä tehdyt harjoitteet siirtyisivät asiakkaiden arkeen osastolle. Ohjaajille on epäselvää, miten harjoitteet siirtyvät arkeen.
Vastuukuntoutuksen vahvuuksina nousivat esiin se, että asiakkaiden on otettava itse vastuuta asioistaan, asiakkaat edistyvät kuntoutuksessa ja heidän elämänsä vastuukuntoutuksen puitteissa on hyvää, ryhmien toimita on tavoitteellista ja sitä on vetämässä moniammatillinen tiimi sekä kuntoutusmuodon joustavuus. Hoitajien mielestä vahvuus oli myös se, että kuntoutusmuoto on saanut kehittyä rauhassa osastoilla. Ohjaajat näkivät vahvuutena sen, että kuntoutusmuotoa kehitetään eteenpäin.
Vastuukuntoutuksen heikkouksina nousivat esiin hoitajien ja ohjaajien välinen yhteistyön puute, kuntoutusmuodon jatkumattomuus asiakkaan vaihtaessa asuinpaikkaa, joidenkin asiakkaiden jatkosijoituksen ongelmallisuus sekä se, että kuntoutusmuoto ei sovi kaikille.
Kehittämisideoina nähtiin yhteistyön parantaminen, kokeneiden hoitajien tietotaidon hyödyntäminen, hoitajalähtöisyyden säilyttäminen, jatkosijoituksen kehittäminen sekä asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa työskentelevien hoitajien ja ohjaajien näkemyksiä vastuukuntoutuksesta kehitysvammaisten henkilöiden kuntoutusmuotona. Tavoitteena oli tuoda esiin vastuukuntoutuksen merkitys haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten kuntoutuksessa sekä tuottaa uutta tietoa, jonka pohjalta kuntoutusmuotoa voidaan kehittää.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kolmen ryhmähaastattelun avulla, joihin osallistui yhteensä neljä vastuukuntoutusasiakkaiden parissa työskentelevää ohjaajaa ja 10 hoitajaa. Aineisto analysointiin teemoittelemalla ja tyypittelemällä aineisto.
Hoitajien ja ohjaajien kokemusten mukaan suurin osa asiakkaista hyötyy vastuukuntoutuksesta. Kaikille asiakkaille vastuukuntoutus ei sovi. Asiakkaan tulisi ymmärtää mitä vastuukuntoutus tarkoittaa ja sitoutua siihen, jotta siitä voisi hyötyä. Kaikille asiakkaille ei kuntoutuksen jälkeen löydy jatkosijoituspaikkaa, mikä vaikuttaa asiakkaiden motivaatioon. Hoitajat kokevat, että vastuukuntoutuksen eri toimijoilla on kuntoutusen suhteen eri tavoitteet ja yhteistyössä eri tahojen välillä on puutteita. Hoitajat näkevät käytännön vastuukuntoutuksen omana luomuksenaan ja ovat ylpeitä omasta työstään. Ohjaajien vetämät vastuukuntoutusryhmät ovat asiakkaille mieluisia. Tavoitteena on, että ryhmissä tehdyt harjoitteet siirtyisivät asiakkaiden arkeen osastolle. Ohjaajille on epäselvää, miten harjoitteet siirtyvät arkeen.
Vastuukuntoutuksen vahvuuksina nousivat esiin se, että asiakkaiden on otettava itse vastuuta asioistaan, asiakkaat edistyvät kuntoutuksessa ja heidän elämänsä vastuukuntoutuksen puitteissa on hyvää, ryhmien toimita on tavoitteellista ja sitä on vetämässä moniammatillinen tiimi sekä kuntoutusmuodon joustavuus. Hoitajien mielestä vahvuus oli myös se, että kuntoutusmuoto on saanut kehittyä rauhassa osastoilla. Ohjaajat näkivät vahvuutena sen, että kuntoutusmuotoa kehitetään eteenpäin.
Vastuukuntoutuksen heikkouksina nousivat esiin hoitajien ja ohjaajien välinen yhteistyön puute, kuntoutusmuodon jatkumattomuus asiakkaan vaihtaessa asuinpaikkaa, joidenkin asiakkaiden jatkosijoituksen ongelmallisuus sekä se, että kuntoutusmuoto ei sovi kaikille.
Kehittämisideoina nähtiin yhteistyön parantaminen, kokeneiden hoitajien tietotaidon hyödyntäminen, hoitajalähtöisyyden säilyttäminen, jatkosijoituksen kehittäminen sekä asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen.