Vuorovaikutteinen seinä ikääntyneiden tasapainoharjoittelussa
Harsunen, Heli; Lovelock, Sonja (2014)
Harsunen, Heli
Lovelock, Sonja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259848
Tiivistelmä
Teknologian hyödyntäminen fysioterapiassa ja kuntoutuksessa on koko ajan kehittyvä osa-alue, ja painopistettä tulisi siirtää entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Suomen Fysioterapeutit julkaisi vuonna 2011 suosituksen, jonka mukaan tasapainoa parantava ja lihasvoimaa lisäävä harjoittelu on tehokkain tapa ehkäistä kotona asuvien iäkkäiden kaatumisia ja kaatumisvammoja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voisiko liikkeentunnistusteknologiaa hyödyntävä vuorovaikutteinen seinä soveltua tasapainoharjoitteluun ja tasapainon arviointiin ikääntyvillä. Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä OiOi-yrityksen kanssa. OiOi on älykkäisiin tiloihin keskittynyt yritys, jonka kehittämä vuorovaikutteinen seinä perustuu liikkeen ja tilan kolmiulotteiseen tunnistamiseen.
Opinnäytetyön toteutus oli toiminnallinen, sillä toimimme fysioterapian asiantuntijoina tuotekehitysprosessissa ja osallistuimme näin fysioterapiamenetelmien kehittämiseen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytimme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta sekä määrällistä ja laadullista kyselytutkimusta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko vuorovaikutteinen seinä ikääntyneiden tehtäväkeskeiseen tasapaino- ja asennonhallintaharjoitteluun. Lisäksi halusimme selvittää, kokevatko ikääntyneet vuorovaikutteisen seinän avulla tapahtuvan tasapainoharjoittelun mielekkääksi ja millaisissa ympäristöissä tai tiloissa vuorovaikutteista seinää voisi käyttää tasapainoharjoittelussa.
Sovelluksen prototyypissä mukana olleiden harjoitteiden haluttiin muistuttavan arkiaskareita, joten päädyimme seuraaviin tehtäväkeskeisiin harjoitteisiin: kurottaminen, askellus portaalle ja esineen poiminta. Prototyypin testaukseen osallistui ja käyttäjäkyselyyn vastasi 15 henkilöä. Kaikkien vastaajien mielestä sovellusta oli erittäin helppoa tai helppoa oppia käyttämään. Suurin osa käyttäjistä oli sitä mieltä, että kaikki kolme tehtävää soveltuivat erinomaisesti tai hyvin päivittäisessä arjessa tarvittavien tasapaino- ja asennonhallintataitojen harjoitteluun. Suurin osa käyttäjistä oli sitä mieltä, että sovellus soveltuisi hyvin tai erinomaisesti tasapainon säännölliseen arviointiin ja piti jokseenkin tai erittäin todennäköisenä, että voisi harjoitella tasapainoa ja asennon hallintaa vuorovaikutteista seinää vastaavalla tavalla. Käyttäjäkyselyyn vastanneiden mielestä suosituimmat vuorovaikutteisen seinän käyttöympäristöt olivat kuntosali ja koti. Kokonaisuudessaan käyttäjät arvioivat sovelluksen hyödylliseksi tasapaino- ja asennonhallintataitojen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Vaikka prototyypissä ilmeni testaustilaisuudessa teknisiä ongelmia, kannustavat opinnäytetyömme tulokset jatkamaan tuotekehitystä. Käyttäjäkyselyn, testauksen ja omien havaintojemme pohjalta voimme todeta, että vuorovaikutteinen seinä voisi olla hyödyllinen ja motivoiva tapa harjoitella tasapainoa ja asennon hallintaa. Opinnäytetyömme tuloksia on kuitenkin vaikea yleistää pienen otoskoon vuoksi, joten jatkotutkimukset ovat tarpeen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voisiko liikkeentunnistusteknologiaa hyödyntävä vuorovaikutteinen seinä soveltua tasapainoharjoitteluun ja tasapainon arviointiin ikääntyvillä. Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä OiOi-yrityksen kanssa. OiOi on älykkäisiin tiloihin keskittynyt yritys, jonka kehittämä vuorovaikutteinen seinä perustuu liikkeen ja tilan kolmiulotteiseen tunnistamiseen.
Opinnäytetyön toteutus oli toiminnallinen, sillä toimimme fysioterapian asiantuntijoina tuotekehitysprosessissa ja osallistuimme näin fysioterapiamenetelmien kehittämiseen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytimme kuvailevaa kirjallisuuskatsausta sekä määrällistä ja laadullista kyselytutkimusta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko vuorovaikutteinen seinä ikääntyneiden tehtäväkeskeiseen tasapaino- ja asennonhallintaharjoitteluun. Lisäksi halusimme selvittää, kokevatko ikääntyneet vuorovaikutteisen seinän avulla tapahtuvan tasapainoharjoittelun mielekkääksi ja millaisissa ympäristöissä tai tiloissa vuorovaikutteista seinää voisi käyttää tasapainoharjoittelussa.
Sovelluksen prototyypissä mukana olleiden harjoitteiden haluttiin muistuttavan arkiaskareita, joten päädyimme seuraaviin tehtäväkeskeisiin harjoitteisiin: kurottaminen, askellus portaalle ja esineen poiminta. Prototyypin testaukseen osallistui ja käyttäjäkyselyyn vastasi 15 henkilöä. Kaikkien vastaajien mielestä sovellusta oli erittäin helppoa tai helppoa oppia käyttämään. Suurin osa käyttäjistä oli sitä mieltä, että kaikki kolme tehtävää soveltuivat erinomaisesti tai hyvin päivittäisessä arjessa tarvittavien tasapaino- ja asennonhallintataitojen harjoitteluun. Suurin osa käyttäjistä oli sitä mieltä, että sovellus soveltuisi hyvin tai erinomaisesti tasapainon säännölliseen arviointiin ja piti jokseenkin tai erittäin todennäköisenä, että voisi harjoitella tasapainoa ja asennon hallintaa vuorovaikutteista seinää vastaavalla tavalla. Käyttäjäkyselyyn vastanneiden mielestä suosituimmat vuorovaikutteisen seinän käyttöympäristöt olivat kuntosali ja koti. Kokonaisuudessaan käyttäjät arvioivat sovelluksen hyödylliseksi tasapaino- ja asennonhallintataitojen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Vaikka prototyypissä ilmeni testaustilaisuudessa teknisiä ongelmia, kannustavat opinnäytetyömme tulokset jatkamaan tuotekehitystä. Käyttäjäkyselyn, testauksen ja omien havaintojemme pohjalta voimme todeta, että vuorovaikutteinen seinä voisi olla hyödyllinen ja motivoiva tapa harjoitella tasapainoa ja asennon hallintaa. Opinnäytetyömme tuloksia on kuitenkin vaikea yleistää pienen otoskoon vuoksi, joten jatkotutkimukset ovat tarpeen.