Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijöiden näkökulmia työturvallisuudesta

Abstract

Rikosseuraamusalalla siirrytään yhä avoimempiin rangaistuksiin, mikä lisää yhdyskuntaseuraamuksien määrää. Yhdyskuntaseuraamukset ovatkin yhä kasvava ja oleellisempi osa rangaistusten toimeenpanoja. Rikosseuraamusasiakkaat ovat usein moniongelmainen asiakasryhmä, mikä saattaa luoda työturvallisuusriskejä yhdyskuntaseuraamustoimistoihin asiakaskunnan lisääntyessä ja resurssien vähentyessä. Opinnäytetyö selvitti, miten yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijät kokivat työturvallisuuden ja miten työturvallisuutta voitaisiin kehittää jatkossa.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Sen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää (n=9) Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijää. Haastatteluja suoritettiin Helsingin, Vantaan ja Espoon toimipisteissä, joista jokaisesta haastateltavia oli kolme. Haastattelujoukkoon kuuluvat olivat iältään 22 - 49 -vuotiaita. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Turvallisuus voidaan määritellä yksilöllisellä ja yleisellä tasolla. Opinnäytetyössä sitä on avattu myös riskienhallinnan kautta. Työturvallisuuslaki sekä yhdyskuntaseuraamustyöhön ja sen asiakaskuntaan liittyvät tiedot olivat myös osa tutkimuksen teoriataustaa.

Aineiston keskeisimpänä havaintona nousi esille, että yhdyskuntaseuraamustoimistojen työntekijät kokivat työturvallisuutensa hyväksi. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa ei juuri synny työntekijää uhkaavia tilanteita ja vähäisiä haastavia asiakastilanteita, joita syntyy, ei koettu henkilökohtaista turvallisuutta uhkaaviksi. Tärkeimmät subjektiivista turvallisuutta luovat tekijät olivat työntekijöiden ammattitaito ja asiakaslähtöinen työskentelytapa. Ulkoiset turvallisuustekijät, kuten rakenteelliset ratkaisut ja hälytysjärjestelmä, toimivat taustalla turvallisuutta lisäävinä tekijöinä. Ammattitaitoon ja rakenteellisiin ratkaisuihin liittyi turvallisuuden kannalta olennaisesti riskienhallinta ja konfliktien ennakointi.

In the field of correctional services the sanctions are becoming more and more open which increases the amount of community sanctions. Community sanctions are an ever more growing and a more relevant part of the criminal sanctions. Customers of the Criminal Sanctions Agency are generally a multiproblematical population which might create risks in work safety in Community Sanctions Offices with increasing clientele and decreasing resources. This thesis examined how the employees of the community sanctions offices experience work safety and how it could be improved in the future.

This thesis is a qualitative research. The material was gathered by interviewing nine (n=9) employees of the Community Sanctions Offices in the Criminal Sanctions Region of Southern Finland. The interviews were conducted in Helsinki, Vantaa and Espoo branch offices, three interviewees from each office. The interviewees included in the research were aged from 22 to 49. The theoretical framework of the thesis consisted of themes related to safety. Safety can be defined in a personal and general level. In this thesis it has also been explicated through risk management. The law of work safety and the knowledge related to community sanctions work and its clientele were also a part of the research’s framework.

The main observation from the material was that the employees of the Community Sanctions Offices felt their work safety was on a good level. The threatening situations towards employees are next to none in the Community Sanctions Offices and the minor confrontations they encounter with are not experienced as a threat to personal safety. The most important factors that create safety were the employees’ expertise and a customer oriented working method. The external security measures such as constructional features and the alarm system work as underlying factors that increase safety. Risk management and anticipation of conflicts were substantially related to the employees’ expertise and the constructional features.