Näkemyksiä turvallisuuskonsultoinnista
Heikkinen, Henri (2014)
Heikkinen, Henri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052610177
Tiivistelmä
Turvallisuusala on kasvanut viime vuosina. Myös konsultointi ja konsulttien käyttö liiketoiminnassa on kasvanut. Opinnäytetyö on tehty riippumattomana tutkimuksena. Tutkimus on rajattu käsittämään fyysisen turvallisuuden osa-aluetta. Tässä tutkimuksessa pohditaan asiakkaiden ja turvallisuuskonsultoinnin sidosryhmien suhtautumista turvallisuuskonsultointiin ja osapuolien näkemyksiä asiasta. Vastakohtana peilataan asiakkaiden mielipiteitä muutaman turvallisuusalan konsultin ajatuksiin, toteutuneisiin konsulttitoimeksiantoihin ja turvallisuusalalla toimivien henkilöiden mielipiteisiin.
Aineistona tutkimuksessa haastateltiin ensin 10 turvallisuuskonsultointia käyttävän yrityksen edustajaa ja tehtiin haastatteluiden perusteella laadullinen tutkimus. Laadullista tutkimusta jatkojalostettiin toimintatutkimuksena. Toimintatutkimuksella haettiin haastattelututkimuksen tuloksiin moniulotteisuutta. Tämä toteutettiin vertaamalla haastattelututkimuksen tuloksia sidosryhmien mielipiteisiin ja peilaamalla aiempia tuloksia toteutuneisiin turvallisuuskonsultointitoimeksiantoihin.
Lopputuloksena työssä on avattu turvallisuuskonsultointia yleisesti ja esitetty sen erityispiirteitä. Tässä tutkimuksessa on pohdittu turvallisuuskonsultoinnissa esiintyneitä epäkohtia ja etsitty niihin ratkaisuja ja parannusehdotuksia. Tutkimuksen kokonaistavoite on suorittaa mahdollisimman käytännönläheinen lopputulos, jonka perusteella asiakkaat osaisivat vaatia turvallisuuskonsultilta parempaa lopputulosta ja vastaavasti turvallisuuskonsultit tarjoaisivat asiakaslähtöisempää palvelua ja onnistuneempaa lopputulosta.
Konsultin valinta tehdään pääsääntöisesti kokemusten ja henkilösuhteiden perusteella. Tutkimustuloksena todettiin, että yhden konsultin tietotaito ei yleensä riitä useamman järjestelmän yksityiskohtien tuntemiseen. Ratkaisuehdotuksena tähän olisi konsulttien välinen yhteistyö.
Turvallisuuskonsultin tulisi perehtyä paremmin asiakkaan tarpeisiin ja antaa yksilöllisempiä ratkaisuehdotuksia, sillä suora konsulttityön monistus ei toimi. Asiakkaat eivät tunne nykyajan turvatekniikan mahdollisuuksia. Siksi asiakaslähtöisen turvallisuuskonsultin tehtävä on esitellä eri vaihtoehtoja. Konsulteilta haluttaisiin tarkkuutta etenkin kilpailutuksiin liittyvissä asioissa. Tarjouspyynnöissä ja suunnitelmissa pitäisi olla selkeästi mainittuna halutut laitemäärät eikä ristiriitaisuuksia saisi esiintyä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että on vaikea esittää yhtä mallia siitä, mitä asiakkaiden kannattaisi vaatia turvallisuuskonsultoinnilta, koska kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Asiaan vaikuttaa asiakkaan tahtotila ja se, kuinka paljon asiakas on valmis panostamaan halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Yleisesti konsulttityön lopputuloksen tulisi vastata asiakkaan tarpeita hankintahetkellä, mutta myös palveltava lähitulevaisuuden tarpeita. Asiakkaiden kannattaisi ajatella, mitä kustannussäästöjä ja turvatason nousua voidaan hieman paremmin suunnitellulla järjestelmällä toteuttaa.
Aineistona tutkimuksessa haastateltiin ensin 10 turvallisuuskonsultointia käyttävän yrityksen edustajaa ja tehtiin haastatteluiden perusteella laadullinen tutkimus. Laadullista tutkimusta jatkojalostettiin toimintatutkimuksena. Toimintatutkimuksella haettiin haastattelututkimuksen tuloksiin moniulotteisuutta. Tämä toteutettiin vertaamalla haastattelututkimuksen tuloksia sidosryhmien mielipiteisiin ja peilaamalla aiempia tuloksia toteutuneisiin turvallisuuskonsultointitoimeksiantoihin.
Lopputuloksena työssä on avattu turvallisuuskonsultointia yleisesti ja esitetty sen erityispiirteitä. Tässä tutkimuksessa on pohdittu turvallisuuskonsultoinnissa esiintyneitä epäkohtia ja etsitty niihin ratkaisuja ja parannusehdotuksia. Tutkimuksen kokonaistavoite on suorittaa mahdollisimman käytännönläheinen lopputulos, jonka perusteella asiakkaat osaisivat vaatia turvallisuuskonsultilta parempaa lopputulosta ja vastaavasti turvallisuuskonsultit tarjoaisivat asiakaslähtöisempää palvelua ja onnistuneempaa lopputulosta.
Konsultin valinta tehdään pääsääntöisesti kokemusten ja henkilösuhteiden perusteella. Tutkimustuloksena todettiin, että yhden konsultin tietotaito ei yleensä riitä useamman järjestelmän yksityiskohtien tuntemiseen. Ratkaisuehdotuksena tähän olisi konsulttien välinen yhteistyö.
Turvallisuuskonsultin tulisi perehtyä paremmin asiakkaan tarpeisiin ja antaa yksilöllisempiä ratkaisuehdotuksia, sillä suora konsulttityön monistus ei toimi. Asiakkaat eivät tunne nykyajan turvatekniikan mahdollisuuksia. Siksi asiakaslähtöisen turvallisuuskonsultin tehtävä on esitellä eri vaihtoehtoja. Konsulteilta haluttaisiin tarkkuutta etenkin kilpailutuksiin liittyvissä asioissa. Tarjouspyynnöissä ja suunnitelmissa pitäisi olla selkeästi mainittuna halutut laitemäärät eikä ristiriitaisuuksia saisi esiintyä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että on vaikea esittää yhtä mallia siitä, mitä asiakkaiden kannattaisi vaatia turvallisuuskonsultoinnilta, koska kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Asiaan vaikuttaa asiakkaan tahtotila ja se, kuinka paljon asiakas on valmis panostamaan halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Yleisesti konsulttityön lopputuloksen tulisi vastata asiakkaan tarpeita hankintahetkellä, mutta myös palveltava lähitulevaisuuden tarpeita. Asiakkaiden kannattaisi ajatella, mitä kustannussäästöjä ja turvatason nousua voidaan hieman paremmin suunnitellulla järjestelmällä toteuttaa.