Palovammapotilaiden haavanhoito Suomessa ja Ukrainassa potilaiden kuvaamana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten palovammapotilaiden haavan hoito toteutuu nykyään sekä Suomessa että Ukrainassa. Lisäksi tavoitteena oli kuvata suomalaisten ja ukrainalaisten potilaiden kokemuksia palovammahaavanhoidosta. Pyrkimyksenä oli saada tuloksia, joiden avulla palovammahaavan hoitoa voidaan kehittää molemmissa maissa. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin palovamman syntyä ja kehitystä, palovamman luokitusta ja palovammapotilaiden haavanhoidon periaatteitta Suomessa ja Ukrainassa. Tämä opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin avoimena teemahaastatteluna. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Töölön palovammaosaston kolme palovammapotilasta ja Zaporizhja -kaupungin palovammakeskuksen kuusi palovammapotilasta, jotka haastateltiin yksitellen. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja luokiteltiin teema-alueittain. Tulosten mukaan palovammahaavanhoito toteutui molemmissa maissa hyvin ja se on kulttuurinmukaista. Kulttuurimukaisuuden näki ensisijaisesti siinä, että hoidon antajan ja hoidon vastaanottajan roolit erosivat jonkin verran Suomessa ja Ukrainassa. Ukrainalaiset palovammapotilaat olivat asettaneet omalääkärin ensisijaiseksi tiedonlähteeksi haavanhoitoaan koskevissa asioissa eivätkä näin huomioineet hoitajien vastuuta heidän haavanhoidostaan. Tutkimustulokset osoittivat, että ukrainalaiset potilaat olivat kokeneet kipua haavanhoidon aikana ja suomalaiset potilaat olivat kokeneet pelkoa haavanhoitoa kohtaan. Haavanhoitoon liittyvä ohjaus ja tiedon antaminen Suomessa koettiin hyväksi. Kehitettävää Ukrainassa löytyi lääkärin ja palovammapotilaan välisestä vuorovaikutuksesta, yksilöllisestä ja riittävästä potilasohjauksesta palovamma-haavanhoidon aikana. Molemmin maiden vastaajat olivat kokeneet sairaanhoitajien ammattitaitoisena ja ystävällisenä. Tätä tutkimusta voidaan pitää luotettavana, koska vastaajat saivat vapaasti kertoa kokemuksiaan teema-alueiden asioista. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia palovammahaavanhoitoa ja sen arviointia sairaanhoitajien näkökulmasta ja sitä, miten he itse haluaisivat kehittää palovammahaavanhoitoa.

The purpose of this research work was to study the burn patients’ wound treatment these days both in Finland and in Ukraine. Additionally, the aim of this study was to describe the Finnish and Ukrainian burn patients’ experiences on the received wound treatments. The goal was to receive the results which would develop and possibly improve the burn wound treatment in both countries. The theory part of this research work deals with the burn causes, burn pathogenesis and classification, as well as burn wound treatment principles in Finland and Ukraine. This research is a qualitative one. The research material was collected in individual theme-based interviews with three burn patients from Töölö hospital and six burn patients from Zaporizhja Burn Center. The data was analyzed by qualitative content analysis. According to the research results, the burn wound treatments were considered to be good and culture-based in both countries. Culture aspect could be seeing first of all in the difference between care giver and care receiver roles in Finland and in Ukraine. Ukrainian burn patients considered their doctors as the primal source of information in wound care related subjects, while nurses’ role was overlooked. This research results indicate, that Ukrainian patients have experienced pain and Finnish patient fear during burn wound treatments. Burn wound related patients’ guidance and instruction was considered as enough good. This research work can be considered reliable, as the respondents could give openly their opinions on the interview questions. In the future would be interesting to research further the burn wound treatment, its evaluation and possible improvement from the registered nurses’ point of view.