A meaningful life project; A study into the imple-mentation of nursing tools to further resident-centricity and a holistic approach to care
Brewis, Leila (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259842
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405259842
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kasvaako asukaslähtöisyys ja kuntouttava kohtaaminen päivittäisessä työskentelyssä kahden uuden työkalun kautta. Kahden työkalun vieminen kentälle ja arviointi tapahtui kyselyjen, kolmen kuolutuskerran sarjassa ja neljän havainnointi päivän yhteydessä. Tämä tutkimus on osa ”Asukkaan hyvä arki” projektia jossa työkalujen implementoinnilla oli tavoite lisätä asukaslähtöistä ja kuntouttavan kohtaamisen työ suunnittelussa ja työn toteutuksessa, kahdessa hoiva-asumisen yksikössä Hamina Kaupungissa. Projektiin osallistujat olivat kahden hoivakodin hoitohenkilökunta, heidän esimiehensä kaksi fasiltaattoria, tutkija ja vanhustyön johtaja Haminan kaupungissa.
Tämä projekti on toiminta tutkimus. Toiminta suunnitelma projektille perustuu osittain materiaaliin aiemmasta pilotti hankkeesta, alustavasta kyselystä kerätystä tiedosta ja projekti ryhmän yhdessä laatimasta suunnitelmasta. Projektiryhmään kuulu tutkija ja vanhustyön johtaja, tutkija ja kaksi fasilitaattoria, esimies pilottikodista, ja AMK tutkintoon kuuluvaa projektiyötä suorittava sosionomi opiskelija.
Tutkimusmetodi oli kvalitatiivinen ja kolmiointia käytettiin tutkimus materiaalin analyysiin kolmella eri menetelmällä kerätyllä tutkimusaineistolla. Kolmioinnilla haluttiin tuoda läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta tutkimustuloksiin. Kolmioinnin menetelmät olivat; kyselylomakkeet jotka kohdistuivat projektin aktiivivaiheen toteutuksen alkuun sekä loppuun, avain henkilön haastattelu ja tutkijan havainnointi ja päiväkirjan muistiinpanot.
Tulokset ilmentävät todellisen tarpeen konkreettisille työkaluille parantaakseen asukaslähtöisyyttä ja kuntouttavaa kohtaamista päivittäisessä toiminnassa ja niiden toteuttamisessa. Neljä avain tekijää löydettiin tässä tutkimuksessa ja prosessissa jotka olivat keskenään riippuvaisia ja vaikutti yhdessä työkalujen käyttöönottoon. Nämä olivat; tutkijan ja fasilitattoreiden kompetenssi ja osaaminen; organisaation ja esimiehen tuki; materiaalin ja työkalujen kelpoisuus ja asiaankuuluvuus; koulutuksien ajankohta ja niihin osallistuminen.
Tämä projekti on toiminta tutkimus. Toiminta suunnitelma projektille perustuu osittain materiaaliin aiemmasta pilotti hankkeesta, alustavasta kyselystä kerätystä tiedosta ja projekti ryhmän yhdessä laatimasta suunnitelmasta. Projektiryhmään kuulu tutkija ja vanhustyön johtaja, tutkija ja kaksi fasilitaattoria, esimies pilottikodista, ja AMK tutkintoon kuuluvaa projektiyötä suorittava sosionomi opiskelija.
Tutkimusmetodi oli kvalitatiivinen ja kolmiointia käytettiin tutkimus materiaalin analyysiin kolmella eri menetelmällä kerätyllä tutkimusaineistolla. Kolmioinnilla haluttiin tuoda läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta tutkimustuloksiin. Kolmioinnin menetelmät olivat; kyselylomakkeet jotka kohdistuivat projektin aktiivivaiheen toteutuksen alkuun sekä loppuun, avain henkilön haastattelu ja tutkijan havainnointi ja päiväkirjan muistiinpanot.
Tulokset ilmentävät todellisen tarpeen konkreettisille työkaluille parantaakseen asukaslähtöisyyttä ja kuntouttavaa kohtaamista päivittäisessä toiminnassa ja niiden toteuttamisessa. Neljä avain tekijää löydettiin tässä tutkimuksessa ja prosessissa jotka olivat keskenään riippuvaisia ja vaikutti yhdessä työkalujen käyttöönottoon. Nämä olivat; tutkijan ja fasilitattoreiden kompetenssi ja osaaminen; organisaation ja esimiehen tuki; materiaalin ja työkalujen kelpoisuus ja asiaankuuluvuus; koulutuksien ajankohta ja niihin osallistuminen.