Espoolaisten vammaisten lasten ja nuorten ohjattuun liikuntaan osallistuminen ja liikunnan harrastaminen

Abstract

Liikunta on tärkeää vammaisille lapsille ja nuorille, koska riittävän hyvä fyysinen toimintakyky edesauttaa heidän kokonaiskehitystään ja parantaa esimerkiksi osallistumisen mahdollisuuksia. Liikunnan harrastaminen ja harrastusmahdollisuuksien löytäminen on usein vammaiselle vaikeampaa kuin vammattomille. Esimerkiksi ympäristön esteet voivat rajoittaa vammaisten harrastamismahdollisuuksia. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa espoolaisten vammaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumista, liikunnan harrastamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä liikunta-aktiivisuutta. Liikunnan harrastamiseksi luettiin kaikenlainen vapaa-ajan liikunta. Liikunta-aktiivisuutta verrattiin valtakunnallisiin lasten ja nuorten liikuntasuosituksiin ja harrastamiseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin ICF-luokituksen avulla.

Kartoitus toteutettiin kyselynä, johon oli mahdollisuus vastata postitse tai sähköisesti. Kohderyhmän muodostivat VAU:n Sporttiklubin espoolaiset 3-19-vuotiaat jäsenet. Kohderyhmän pienen koon takia käytettiin kokonaisotantaa. Kyselyt lähetettiin 54 espoolaiselle sporttiklubilaiselle, joista 35 vastasi kyselyyn. Vastaajat olivat 4-19-vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 12,3 vuotta. Heistä 60 % oli poikia ja 40 % tyttöjä. Suurin osa vastaajista oli liikunta- tai kehitysvammaisia. Lisäksi vastaajissa oli moni- ja näkövammaisia sekä yksi muun vamman ilmoittanut.

Lähes kaikki espoolaiset vammaiset lapset ja nuoret osallistuivat päiväkoti- tai koululiikuntaan ja harrastivat vapaa-ajan liikuntaa. Yleisimpiä harrastuksia olivat uinti, kävely, pyöräily ja leikkiminen, mutta he eivät liikkuneet riittävästi valtakunnallisiin liikuntasuosituksiin nähden. Alle 13-vuotiaista vain 6 % ja 13-19-vuotiaista vain 39 % liikkui riittävästi. Pojat liikkuivat tyttöjä enemmän. Harrastamista edistävinä tekijöinä korostuivat perheen ja kaverien merkitys ja oma kiinnostus liikuntaa kohtaan. Estävistä tekijöistä merkittävin oli, etteivät he olleet löytäneet ikäiselleen tai toimintakyvylleen sijainniltaan ja ajankohdaltaan sopivaa harrastusta. Päivittäin korkeintaan 1-1,5 tuntia ja viikoittain korkeintaan 1-2 kertaa liikkuvista 71 % oli tyttöjä, 43 % liikunta- ja 43 % monivammaisia. Harrastamisen esteitä heillä olivat sopivan liikuntaharrastuksen tai avustajan puuttuminen sekä vaikeavammaisuus. Heistä 72 % oli osallistunut Sporttiklubin toimintaan, pääasiassa lajikokeiluihin.

Espoolaisten vammaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen tulee panostaa ja harrastusmahdollisuuksia tulee edistää muun muassa ympäristön olosuhteita parantamalla. Ruumiin rakenteiden ja toimintojen sijasta harrastamiseen vaikuttivat eniten ympäristö- ja yksilötekijät, joihin voidaan vaikuttaa, kunhan eri tahot ovat niistä tietoisia ja halukkaita yhteistyöhön. Erityisen heikossa asemassa liikuntapalvelujen ja harrastusmahdollisuuksien osalta näyttivät olevan vammaiset tytöt sekä moni- ja vaikeavammaiset lapset ja nuoret. Espoossa on selvästi tarvetta tyttöjen sekä moni- ja vaikeavammaisten liikuntapalveluiden kehittämiselle.

Physical activity is important for disabled children and the young as adequate physical functional ability is essential for their overall development and e.g. improves opportunities for participation. Engaging in physical activity and finding possible activities is often more difficult for people with disabilities than for people without disabilities. For example, environmental barriers can restrict opportunities for engaging in physical activity. The purpose of this thesis was to survey the participation and engagement in physical activity and the factors affecting them among disabled children and the young in Espoo and to compare the amount of physical activity they take with the national physical activity recommendations. All sorts of leisure time physical activities counted as engagement in physical activity. ICF classification was used for viewing the factors affecting participation and engagement in physical activity.

The survey was carried out as a questionnaire that could be answered by mail or via the Internet. The target group consisted of the 3-19-year-old members of VAU “Sporttiklubi” (Sports Club) in Espoo. Total sample was used because of the small target group. The questionnares were sent to 54 sports club members in Espoo of whom 35 responded. The respondents were 4-19 years of age, the average being 12,3 years. 60 % of them were boys and 40 % girls. Most of the respondents were physically or mentally disabled but there were also people with multiple disabilities, visual impairments and one person had another type of disability.

Almost all of the disabled children and the young in Espoo participated in physical education either at day-care or school and engaged in leisure time physical activity. The most common activities were swimming, walking, cycling and playing but they were not active enough compared with the national physical activity guidelines. Only 6 % of children under 13 years and only 39 % of 13-19-year-olds were physically active enough. Boys were more active than the girls. Family, friends and one’s own interest in physical activity were the most prominent contributors of participation and engagement in physical activity. The most significant barrier was lack of suitable activity for one’s age or level of function with good location and timing. 71 % of the least physically active respondents were girls and 43 % physically disabled and 43 % had multiple disabilities. At the most they were physically active 1-1,5 hours a day and 1-2 times a week. Lack of suitable sports activity or assistant and severe disability were the most limiting barriers for them. 72 % of them had participated in activities supported by the Sports Club, mostly in experiments of different sports.

Sports activities for the disabled children and the young in Espoo need a boost and investments, i.e. by improving sports facilities and other environmental factors, as their physical activity needs to be increased. Instead of body structures and functions the engagement in physical activity was mostly affected by environmental and individual factors which can be influenced on when the different parties are aware and willing to cooperate. Particularly disabled girls as well as children and the young with multiple disabilities or severe disability did not seem to have any good opportunities for sports activities. There is an obvious demand for paying attention to and developing the supply of sports activities for them.