Kaupankäynti ja demokratiavaje

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee kaupankäyntiä ja demokratiavajetta. Työn tavoitteena on selventää demokratiavajetta käsitteenä sekä lisätä aiheen ymmärrystä. Samalla työ avaa näkökulman uusille kasvaville markkinoille ja tarjoaa suuntaa antavan ohjekirjan lähdettäessä tekemään kauppaa riskialueille.

Työ koostuu kahdesta osasta: teoriaosuudesta sekä empiirisestä osuudesta. Molemmissa osioissa hyödynnetään pöytälaatikkotutkimusmenetelmän avulla kerättyä tietoa kirjoista, internetistä ja muista erilaisista julkaisuista.

Työn ensimmäinen osio perehtyy demokratiavajeeseen käsitteenä hyödyntäen esimerkkivaltioita. Zimbabwea, Syyriaa, Laosia sekä Valko-Venäjää kuvataan tarkemmin esimerkkivaltioina demokratiavajeesta. Maat on valittu työhön muun muassa maantieteellisen sijaintinsa sekä hallinnollisen muotonsa vuoksi.

Työn empiirinen osuus muodostaa toisen osan tutkimusta. Myös tässä osiossa hyödynnetään pöytälaatikkotutkimusmenetelmää. Lisäksi osio hyödyntää kvalitatiivista tutkimusta kaupankäynnistä demokratiavajeisiin valtioihin tai muille riskialueille. Toinen osio painottuu ohjekirjan muodostamiseen keskittyen samalla itse kaupankäyntiin. Osio käsittelee aiheita kuten markkinatutkimus, jakelukanavat sekä maksuehdot ja toimituslausekkeet.

This thesis examines international trading and democracy deficit. The aim of this study is to clarify democracy deficit as a term and increase the understanding of the concept. Furthermore the study opens a perspective to a new, growing market area. At the same time the study works as a small directional guidebook of what to take into consideration when entering such a risky market area.

The study consists of two parts firstly the theoretical part and secondly empirical part. Both parts utilize desk research from books, Internet and other publications.

The first part perceives the concept of democracy deficit in the form of country examples. Zimbabwe, Syria, Laos and Belarus are used as examples of countries with democracy deficit. The countries are selected based on their geographical position and their regime.

The empirical part forms the second part of the study. As mentioned earlier it utilizes desk research. It also exploits qualitative enquiry over doing business with countries with democracy deficit and other risky market areas. The second part acquaints with the directional guidebook and concentrates more to the trading itself. It covers for example such topics as market research, distribution, terms of payment and incoterms.