Ekspatriaatista repatriaatiksi – mitä jäi käteen?

Abstract

Tässä opinnäytteessä selvitettiin ekspatriaattien kokemuksia ulkomaantyöstä, ja mikä heitä motivoi lähtemään ulkomaantyökomennukselle. Tutkimuksessa selvitettiin, miten henkilöt kokivat paluun takaisin kotimaahan ja kuinka heidät otettiin vastaan organisaatioon sekä kuinka heidän omat odotuksensa ja todellisuus komennuksella sekä komennuksen jälkeen kohtasivat. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea asiantuntijaa, jotka olivat ulkomaille lähetettyinä työntekijöinä usean vuoden ajan. Jokainen heistä toimi kohdemaassa johtotehtävissä. Haastattelua varten laadittiin ohjaava lomake, joka toimi keskustelun runkona. Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka haastattelut tehtiin tammi-helmikuussa 2013. Tutkimuksessa selvisi, että paluu ei useinkaan ole suunnitelmallinen. Monesti palaaja ei tiedä, mikä häntä kotimaan organisaatiossa odottaa. Vastaanottava organisaatio ei tarjoa palaajalle tarpeeksi haastavia tehtäviä ja tämä väistämättä johtaa siihen, että suuri osa palaajista turhautuu ja hakeutuu muualle töihin. Jos paluu organisoitaisiin ja suunniteltaisiin etukäteen yhdessä henkilön kanssa ja jos hänellä olisi vielä mahdollisuus vaikuttaa tulevaan tehtävänkuvaan, henkilöllä ei todennäköisesti olisi tarvetta etsiä töitä muualta. Tutkimuksen mukaan yritys heittää hukkaan ainutlaatuisen mahdollisuuden hyötyä kansainvälisestä kokemuksesta, jonka repatriaatti toisi työyhteisöön.

The objective of this thesis was to find out factors that motivate people to look for international careers. Particularly, this study focuses on private sector com-panies in Finland and how these organizations are prepared to send expatriates to target areas, and, moreover, how these people are welcomed back to the same organization after they have completed their contract abroad. For the study, the author had a privilege to interview three experienced experts, who had worked on management level as expatriates for several years. The interviews were conducted during January and February 2013. The result of the study shows that neither expatriation nor repatriation is planned very carefully in companies. It is very unfortunate and common that the persons returning to their original organizations do not know what they will face there. In these cases and according to the other studies referred in this thesis, the receiving organization cannot offer challenging enough job opportunities for the repatriate, even if it is obvious that the person has developed his/her skills during the time as an expatriate. The inevitable consequence of this is that the repatriate will start looking elsewhere for tasks better suited for his/her level of capabilities. The result of this study was that career development is one of the key motiva-tors for expatriates. However, the benefits of international experience will be totally wasted in companies if they are not able to organize the return as well as adaptation back home more efficiently for their expatriates.