Hypotermian toteutus kohonneen kallonsisäisen paineen hoidossa –suositeltavat hoitokäytänteet
Kiuttu, Minna; Pihkala, Eija; Mykkänen, Sari (2014)
Kiuttu, Minna
Pihkala, Eija
Mykkänen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910957
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS-sairaanhoitoalueen operatiiviseen tulosyksikköön kuuluvan Töölön sairaalan neurokirurgisen tehovalvontaosaston (TVO) kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda apuväline Töölön sairaalan neurokirurgisen tehovalvontaosaston hoitohenkilökunnalle, tuottamalla suositeltavat hoitokäytänteet hypotermian toteutuksesta kohonneen kallonsisäisen paineen hoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa mahdollisimman kattava teoriatieto hypotermian toteutuksesta neurokirurgisen potilaan hoidossa ja näin luoda pohja suositeltavien käytänteiden kehittymiselle.
Suomessa ei ole kansallisia suosituksia hypotermian toteutuksesta neurokirurgisen potilaan hoidossa. Aivovammojen hoidossa on käytetty lievää tai kohtalaista hypotermiaa jo yli 50 vuoden ajan. Hoidon vaikutuksesta ei ole tehty juuri lainkaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Vuonna 2008 on saatu lupaavia tuloksia aivoja suojaavasta vaikutuksesta pienillä potilasryhmillä ja koe-eläimillä. Hypotermiahoitoa on käytetty Suomessa ja pohjoismaissa jo muutamien vuosien ajan hoitosuositusten mukaisesti sairaalan ulkopuolella elvytettyjen kammiovärinäpotilaiden hoidossa. Hypotermiahoidon käyttö ei ole vielä toistaiseksi vakiintunut aivovammapotilaiden hoidossa Suomessa.
Kylmää voidaan käyttää hoitomenetelmänä, jolloin elimistön lämpötilan lasku suoritetaan hallitusti ja tarkoin säädettynä. Toimenpide perustuu siihen, että aineenvaihdunta kudoksissa hidastuu, kun elimistön lämpötilaa lasketaan. Opinnäytetyössä suositeltavat hoitokäytänteet jaoteltiin viiteen eri osa-alueeseen, jotka ovat: valmistelut ennen viilennyksen aloittamista, potilaan valmistaminen viilennyshoitoon, non-invasiivisen viilennyshoidon aloittaminen, potilaan seuranta ja hoito viilennyshoidon aikana sekä viilennyshoidon lopettaminen.
Tässä opinnäytetyössä on keskitytty non-invasiivisen viilennyslaitteen suositeltaviin hoitokäytänteisiin. Projektin edetessä kävi selväksi, että aihe on rajattava non-invasiivisen ja invasiivisen viilennyslaitteen välille. Tulevaisuudessa suositeltavia hoitokäytänteitä voisi jatkojalostaa tutkimalla niiden toimivuutta käytännön hoitotyössä. Sen yhteydessä nyt laaditut suositeltavat hoitokäytänteet voisi päivittää ja invasiivisen viilennyslaitteen käytöstä voisi jatkossa luoda omat suositeltavat hoitokäytänteet.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda apuväline Töölön sairaalan neurokirurgisen tehovalvontaosaston hoitohenkilökunnalle, tuottamalla suositeltavat hoitokäytänteet hypotermian toteutuksesta kohonneen kallonsisäisen paineen hoidossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa mahdollisimman kattava teoriatieto hypotermian toteutuksesta neurokirurgisen potilaan hoidossa ja näin luoda pohja suositeltavien käytänteiden kehittymiselle.
Suomessa ei ole kansallisia suosituksia hypotermian toteutuksesta neurokirurgisen potilaan hoidossa. Aivovammojen hoidossa on käytetty lievää tai kohtalaista hypotermiaa jo yli 50 vuoden ajan. Hoidon vaikutuksesta ei ole tehty juuri lainkaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia. Vuonna 2008 on saatu lupaavia tuloksia aivoja suojaavasta vaikutuksesta pienillä potilasryhmillä ja koe-eläimillä. Hypotermiahoitoa on käytetty Suomessa ja pohjoismaissa jo muutamien vuosien ajan hoitosuositusten mukaisesti sairaalan ulkopuolella elvytettyjen kammiovärinäpotilaiden hoidossa. Hypotermiahoidon käyttö ei ole vielä toistaiseksi vakiintunut aivovammapotilaiden hoidossa Suomessa.
Kylmää voidaan käyttää hoitomenetelmänä, jolloin elimistön lämpötilan lasku suoritetaan hallitusti ja tarkoin säädettynä. Toimenpide perustuu siihen, että aineenvaihdunta kudoksissa hidastuu, kun elimistön lämpötilaa lasketaan. Opinnäytetyössä suositeltavat hoitokäytänteet jaoteltiin viiteen eri osa-alueeseen, jotka ovat: valmistelut ennen viilennyksen aloittamista, potilaan valmistaminen viilennyshoitoon, non-invasiivisen viilennyshoidon aloittaminen, potilaan seuranta ja hoito viilennyshoidon aikana sekä viilennyshoidon lopettaminen.
Tässä opinnäytetyössä on keskitytty non-invasiivisen viilennyslaitteen suositeltaviin hoitokäytänteisiin. Projektin edetessä kävi selväksi, että aihe on rajattava non-invasiivisen ja invasiivisen viilennyslaitteen välille. Tulevaisuudessa suositeltavia hoitokäytänteitä voisi jatkojalostaa tutkimalla niiden toimivuutta käytännön hoitotyössä. Sen yhteydessä nyt laaditut suositeltavat hoitokäytänteet voisi päivittää ja invasiivisen viilennyslaitteen käytöstä voisi jatkossa luoda omat suositeltavat hoitokäytänteet.