Palautumisen merkitys nuorelle jalkapalloilijalle: kuinka urheilijan tietoiset valinnat vaikuttavat palautumiseen?

Abstract

Opinnäytetyö sai alkunsa halustamme tehdä tutkimuksellinen opinnäytetyö sekä kiinnostuksesta palautumista ja jalkapalloa kohtaan. Toimeksiantajana tässä työssä toimi jalkapalloseura Kajaanin Hakan B-juniorijoukkue. Toimeksiantajamme kertoi tarpeestaan saada tietoa pelaajiensa palautumisesta ja kuormittumisesta, palautumiskeinoista sekä niiden hyödyllisyydestä. Jalkapallossa on tärkeää optimoida palautuminen etenkin raskaan harjoituskauden aikana. Koimme, että työn tekeminen oli mielenkiintoista ja vastasi toiveitamme ammatillisen osaamisemme kehittämiseksi.

Opinnäytetyössämme tutkitaan nuorten jalkapalloilijoiden palautumista, kuormittumista ja niiden välistä tasapainoa Firstbeat Bodyguard 2 -mittareilla. Urheilijoiden omia kokemuksia ja tietoisia valintoja verrataan Firstbeat-mittarin tuottamaan dataan. Kohtaavatko urheilijan tuntemukset palautumisesta ja kuormittumisesta datan kanssa? Millaisia palauttavia tekijöitä urheilijat hyödyntävät arjessaan? Miten urheilijat kokevat palautuvansa öiden aikana? Kuinka tietoiset valinnat näkyvät palautumisessa? Tavoitteena oli antaa urheilijoille tietoa heidän palautumisestaan sekä selvittää, tunnistavatko urheilijat arjessaan kuormittavia ja palauttavia tekijöitä. Tavoitteena oli myös saada urheilijat kuuntelemaan omaa kehoaan ja tuntemuksiaan, jotta he pystyisivät jatkossa välttymään liian suurelta kokonaiskuormitukselta.

Opinnäytetyön aineistona ovat kuuden nuoren jalkapalloilijan (n = 6) sykedatat kahdelta viikon mittaiselta mittausjaksolta, urheilijoiden täyttämät päiväkirjat sekä mittausjaksojen jälkeiset haastattelut. Muodostimme Firstbeat SPORTS -ohjelmistolla sykedatoista raportit, joista havaittiin urheilijoiden vuorokauden aikaiset stressireaktiot, palautumisen määrät sekä niiden välinen tasapaino. Raportteja verrattiin urheilijoiden päiväkirjamerkintöihin ja urheilijan kokemaan palautumisasteikkoon 1–5. Lisäksi urheilijoiden omia kokemuksia palautumisesta, kuormittumisesta, unesta ja stressistä kerättiin mittausjaksojen jälkeisillä haastatteluilla.

Urheilijoiden välillä oli eroja, tunnistavatko he arjessaan palauttavia ja kuormittavia tekijöitä. Kolme kuudesta urheilijasta oli melko tietoisia omasta palautumisesta mittausjakson tai mittausjaksojen aikana, sillä tuntemukset vastasivat dataa. Urheilijoiden tekemillä tietoisilla valinnoilla, kuten nukkumaanmenon aikaistamisella, venyttelyllä ja säännöllisemmällä ateriarytmillä ei ollut selkeää yhteyttä parempaan palautumiseen, koska vain yhden urheilijan kohdalla tietoiset valinnat selvästi paransivat palautumista. Urheilijoiden mukaan tietoiset palautumista edistävät valinnat olivat hyödyllisiä ja auttoivat palautumaan paremmin, vaikka se ei näkynyt selkeästi datassa. Neljä urheilijaa palautui mittausjaksojen aikana melko hyvin ja kahden urheilijan palautuminen oli heikkoa. Palautuminen vaihteli mittausjaksojen välillä. Urheilijat kokivat unen laatunsa hyväksi ja palautuvansa öiden aikana pääsääntöisesti hyvin. Tutkimus vahvisti käsitystämme siitä, kuinka yksilöllistä palautuminen on.

Urheilijat kokivat Firstbeat-mittarin tuottaman datan arvokkaaksi ja he kertoivat oppineensa tutkimuksen aikana muun muassa palautumisen, unen ja kehonkuuntelun merkityksestä. Urheilijat oppivat myös tunnistamaan omaa palautumistaan ja kuormittumistaan. Mittari on hyvä apuväline urheilijoille lisäämään tietoutta omasta palautumisen ja kuormittumisen suhteesta sekä kehon reaktioista. Firstbeat-mittauksen tai muun vastaavan mittausmenetelmän hyödyntäminen harjoittelun seurannassa on varteenotettava ratkaisu ylikuormitustilojen ennaltaehkäisyn kannalta. Jatkotutkimuksena olisi hyvä suorittaa vastaavanlainen tutkimus, jossa varmistetaan mittausten onnistuminen paremmin sekä tutkimus, jossa keskitytään urheilijoiden psyykkiseen palautumiseen. Psyykkisen palautumisen osalta voisi tutkia itsetuntemuksen yhteyttä palautumiseen.