Opinto-ohjaajan vuosikellon kehittäminen
Karvonen, Petra (2022)
Karvonen, Petra
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091420167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091420167
Tiivistelmä
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä, Keudassa oli tarve ohjauksen toteuttamissuunnitelman mallintamiselle vuosikellon muotoon. Kehittämistarpeen taustalla olivat työelämän muuttuneet osaamistarpeet, sen myötä muuttuneet ammatillinen koulutus, opiskelijan ohjaus ja opinto-ohjaajan työ. Kehittämistehtävää lähdettiin toteuttamaan palvelumuotoilun työtapaa ja British Design Councilin tuplatimanttimallin prosessia soveltaen. Tavoitteeksi asetettiin soveltuvimpien palvelumuotoilun menetelmien löytäminen ja hyödyntäminen vuosikellon suunnitteluhaasteen määrittämisessä. Opinnäytetyössä selvitettiin, millainen vuosikellon tulisi olla ja mitä sen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon, jotta siitä tulisi käyttäjilleen hyödyllinen ratkaisu. Työ tehtiin yhdessä opinto-ohjaajien kanssa.
Tiedon keruun menetelmiksi valittiin alkutilanteen kartoitus ja ideointityöpajatyöskentely. Niiden avulla saatiin koottua oleellinen tieto niin organisaation kuin opinto-ohjaajien tarpeista vuosikellon kehittämisen suhteen. Tiedon analysoinnissa hyödynnettiin tutkimusseinätyöskentelyä. Kehittämisen tuloksena syntyi vuosikellon desing brief eli kuvaus suunnitteluhaasteesta, jota hyödynnettiin onnistuneesti vuosikellon kehittämisessä ja käyttöönotossa. Palvelumuotoilun hyödyntäminen kehittämisessä oli opinto-ohjaajille myönteinen kokemus, jota kannattaa hyödyntää tulevaisuudessakin. Se tarjosi selkeän prosessin ja työkalut sekä innosti yhteiskehittelyyn ja uuden oppimiseen. Keskeisin huomio tehdyn työn myötä oli ymmärrys ohjauksen kehittämisen tarpeesta kokonaisuutena ja käyttäjälähtöisesti. Keskiössä tulisi olla opiskelijan arjen kysymykset ja ongelmat. Tavoitteena tulisi olla entistä enemmän palvelun käyttäjän aito ymmärtäminen ja osallistaminen organisaatiolähtöisen ja eri ammattiryhmistä lähtevän kehittämisen sijaan.
Tiedon keruun menetelmiksi valittiin alkutilanteen kartoitus ja ideointityöpajatyöskentely. Niiden avulla saatiin koottua oleellinen tieto niin organisaation kuin opinto-ohjaajien tarpeista vuosikellon kehittämisen suhteen. Tiedon analysoinnissa hyödynnettiin tutkimusseinätyöskentelyä. Kehittämisen tuloksena syntyi vuosikellon desing brief eli kuvaus suunnitteluhaasteesta, jota hyödynnettiin onnistuneesti vuosikellon kehittämisessä ja käyttöönotossa. Palvelumuotoilun hyödyntäminen kehittämisessä oli opinto-ohjaajille myönteinen kokemus, jota kannattaa hyödyntää tulevaisuudessakin. Se tarjosi selkeän prosessin ja työkalut sekä innosti yhteiskehittelyyn ja uuden oppimiseen. Keskeisin huomio tehdyn työn myötä oli ymmärrys ohjauksen kehittämisen tarpeesta kokonaisuutena ja käyttäjälähtöisesti. Keskiössä tulisi olla opiskelijan arjen kysymykset ja ongelmat. Tavoitteena tulisi olla entistä enemmän palvelun käyttäjän aito ymmärtäminen ja osallistaminen organisaatiolähtöisen ja eri ammattiryhmistä lähtevän kehittämisen sijaan.