12 viikon liikuntaintervention vaikutukset kotihoitotyötä tekevien koettuun työkykyyn ja fyysisiin kunto-ominaisuuksiin
Norrgård, Silvia (2022)
Norrgård, Silvia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091620218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091620218
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö sai inspiraatiota aiemmasta työhyvinvointiprojektista, jota olin liikunnanohjaajaopiskelijana mukana toteuttamassa kahden luokkakaverini kanssa. Projekti tehtiin Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuunmeren Työterveyden kanssa yhteistyönä. Opinnäytetyöni kehittämisidea syntyi kyseisen projektin inspiroimana, sillä liikuntaan keskittyvillä työhyvinvointipalveluilla voidaan mahdollisesti edistää työntekijöiden koettua työkykyä. Tätä halusin tutkia enemmän ja syventää asiantuntijaosaamistani työhyvinvoinnin osalta.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tutkia, millaisia vaikutuksia 12 viikon liikuntainterventiolla on kotihoitotyötä tekevien koettuun työkykyyn ja mitattaviin fyysisiin kunto-ominaisuuksiin. Tarkoituksena oli toteuttaa 12 viikon kestoinen liikuntainterventio, johon sisältyi 10 liikuntakertaa kerran viikossa pienryhmässä ohjattuna. Tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle tutkimustietoa aiheesta ja lisätä tietoisuutta laadukkaan liikuntaintervention toteutuksesta. Työn tuloksena syntyneitä johtopäätöksiä toimeksiantaja voi hyödyntää esimerkiksi yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman kanssa ja toteuttaa liikuntaan keskittyviä projekteja asiakkailleen edistämään heidän työkykyään. Työn toimeksiantajana oli Kainuunmeren Työterveys.
Opinnäytetyö tehtiin tapaustutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli neljä kotihoitotyötä tekevää työikäistä perustervettä naista Kainuun sotelta. Yksi keskeytti tutkimuksen, joten lopullinen tutkittavien määrä oli kolme. Työ oli laadullinen tutkimus, mutta sisälsi myös määrällisen tutkimuksen piirteen. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelulla ja kuntotesteillä viikkoa ennen ja viikkoa jälkeen liikuntakertojen, jolloin liikuntaintervention kokonaiskesto oli 12 viikkoa. Teemahaastattelut sisälsivät kuusi erilaista teemaa ja kuntotestit seitsemän erilaista testiä. Teemahaastatteluiden analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja kuntotestien alku- ja lopputestien tuloksista laskettiin prosentuaaliset muutokset.
Haastattelutulosten mukaan liikuntainterventiolla ei koettu olevan merkittävää vaikutusta koettuun työkykyyn, mutta sillä koettiin olevan jonkinlainen positiivinen vaikutus fyysiseen toimintakykyyn, fyysisiin kunto-ominaisuuksiin sekä vähempään väsymykseen. Kuntotesteissä parannusta esiintyi useassa eri testissä. Jokaisen tutkittavan tulokset huomioiden, parannusta esiintyi 14 testissä, heikentymistä kahdessa testissä ja viiden testin tulokset pysyivät samana, sillä ne olivat jo alkutesteissä tuloksiltaan parhaat mahdolliset. Suurin prosentuaalinen muutos (+175 %) tapahtui yhden jalan seisontatestissä. Heikentyminen oli niin pientä, että sitä ei voida pitää merkitsevänä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntainterventiolla oli välillinen vaikutus koettuun työkykyyn ja suora vaikutus fyysisten kunto-ominaisuuksien kehittymiseen. Tämänkaltaisella liikuntainterventiolla tuskin voidaan vaikuttaa merkittävästi kokonaistyökyvyn kohentamiseen, mutta myönteiset vaikutukset voivat näkyä työkyvyn eri osatekijöissä ja täten liikuntainterventiolla voidaan parantaa välillisesti koettua työkykyä. Alkuhaastatteluissa kävi ilmi, että työn johdolla, työkiireellä sekä työvoimapulalla on suuri merkitys koettuun työkykyyn, mikä voi selittää liikuntaintervention vähäisehköjä vaikutuksia koettuun työkykyyn. Jatkotutkimusehdotuksena olisi selvittää, millaisia vaikutuksia pidemmän ajan liikuntainterventiolla on eri ammattiryhmissä työskentelevien koettuun työkykyyn. Lisäksi tässä tutkimuksessa ei laadittu henkilökohtaisia harjoitusohjelmia, joten jatkotutkimusehdotuksena olisi laatia liikuntainterventio, jossa tutkittaville laadittaisiin ne sekä tutkimusjoukko olisi suurempi.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli tutkia, millaisia vaikutuksia 12 viikon liikuntainterventiolla on kotihoitotyötä tekevien koettuun työkykyyn ja mitattaviin fyysisiin kunto-ominaisuuksiin. Tarkoituksena oli toteuttaa 12 viikon kestoinen liikuntainterventio, johon sisältyi 10 liikuntakertaa kerran viikossa pienryhmässä ohjattuna. Tavoitteena oli tarjota toimeksiantajalle tutkimustietoa aiheesta ja lisätä tietoisuutta laadukkaan liikuntaintervention toteutuksesta. Työn tuloksena syntyneitä johtopäätöksiä toimeksiantaja voi hyödyntää esimerkiksi yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelman kanssa ja toteuttaa liikuntaan keskittyviä projekteja asiakkailleen edistämään heidän työkykyään. Työn toimeksiantajana oli Kainuunmeren Työterveys.
Opinnäytetyö tehtiin tapaustutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli neljä kotihoitotyötä tekevää työikäistä perustervettä naista Kainuun sotelta. Yksi keskeytti tutkimuksen, joten lopullinen tutkittavien määrä oli kolme. Työ oli laadullinen tutkimus, mutta sisälsi myös määrällisen tutkimuksen piirteen. Tutkimusaineistoa kerättiin teemahaastattelulla ja kuntotesteillä viikkoa ennen ja viikkoa jälkeen liikuntakertojen, jolloin liikuntaintervention kokonaiskesto oli 12 viikkoa. Teemahaastattelut sisälsivät kuusi erilaista teemaa ja kuntotestit seitsemän erilaista testiä. Teemahaastatteluiden analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä ja kuntotestien alku- ja lopputestien tuloksista laskettiin prosentuaaliset muutokset.
Haastattelutulosten mukaan liikuntainterventiolla ei koettu olevan merkittävää vaikutusta koettuun työkykyyn, mutta sillä koettiin olevan jonkinlainen positiivinen vaikutus fyysiseen toimintakykyyn, fyysisiin kunto-ominaisuuksiin sekä vähempään väsymykseen. Kuntotesteissä parannusta esiintyi useassa eri testissä. Jokaisen tutkittavan tulokset huomioiden, parannusta esiintyi 14 testissä, heikentymistä kahdessa testissä ja viiden testin tulokset pysyivät samana, sillä ne olivat jo alkutesteissä tuloksiltaan parhaat mahdolliset. Suurin prosentuaalinen muutos (+175 %) tapahtui yhden jalan seisontatestissä. Heikentyminen oli niin pientä, että sitä ei voida pitää merkitsevänä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että liikuntainterventiolla oli välillinen vaikutus koettuun työkykyyn ja suora vaikutus fyysisten kunto-ominaisuuksien kehittymiseen. Tämänkaltaisella liikuntainterventiolla tuskin voidaan vaikuttaa merkittävästi kokonaistyökyvyn kohentamiseen, mutta myönteiset vaikutukset voivat näkyä työkyvyn eri osatekijöissä ja täten liikuntainterventiolla voidaan parantaa välillisesti koettua työkykyä. Alkuhaastatteluissa kävi ilmi, että työn johdolla, työkiireellä sekä työvoimapulalla on suuri merkitys koettuun työkykyyn, mikä voi selittää liikuntaintervention vähäisehköjä vaikutuksia koettuun työkykyyn. Jatkotutkimusehdotuksena olisi selvittää, millaisia vaikutuksia pidemmän ajan liikuntainterventiolla on eri ammattiryhmissä työskentelevien koettuun työkykyyn. Lisäksi tässä tutkimuksessa ei laadittu henkilökohtaisia harjoitusohjelmia, joten jatkotutkimusehdotuksena olisi laatia liikuntainterventio, jossa tutkittaville laadittaisiin ne sekä tutkimusjoukko olisi suurempi.