Elämäni peli - ohjeistus ammattilaisille uuteen peliversioon

Abstract

New methods are needed in mental health work in an increasingly digitized society. The purpose of this functional thesis was to design and make guidelines for the Game of My Life for professionals working with young people. The Game of My Life is a serious game the purpose of which is to support young people's life management. The commissioner was the Pore project, which has developed a new version of the Game of My Life. The earlier Game of My Life was created by the Dimmi project.

This thesis followed the functional productization process as described by Jämsä & Manninen Productization of expertise in the social and health care sector (2000). There are five different stages in a productization process: identification of problems and development needs, ideation, sketching, development, and finishing. Reporting on our productization process is described using these steps. The commissioner needed clear instructions for professionals on how the new game version could be used in youth work. First, we studied the Game of My Life and some recent research on the topic. The game instructions were created according to the commissioner’s wishes. The instructions contain theoretical information about the dialogic interaction relationship and its utilization.

The main idea was that the instructions would help to start a conversation with a young person. The operating model and logic of the Game of My Life as well as the characters and themes are also described in the instructions. With these, the professional can easily get an idea of what the game is all about and how it can be used. Feedback to finalize the game instructions was collected with a Forms survey from healthcare students. They got to know the serious game and answered the questions from professionals’ point of view. The instructions were then finalized on the basis of the analysis obtained from the survey.

The aim of this thesis was to facilitate the use of the game with the help of the instructions when working with young people. The result of this thesis was a set of instructions that sup-port the work of professionals when they use the game. We believe that the instructions are professionally useful for youth workers. As a follow-up study, it would be good to find out how youth work professionals have benefited from using the game. It could also be investigated whether the game instructions were helpful when playing the Game of My Life and whether they supported dialogic discussion with young people.

Mielenterveystyössä tarvitaan uusia keinoja yhä enemmän digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli suunnitella ja tehdä nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille ohjeistus Elämäni peliin. Kyseessä on hyötypeli, jonka tarkoitus on tukea nuorten elämänhallintaa. Toimeksiantajamme on Pore-hanke, joka on kehittänyt Elämäni pelin uuden version. Aikaisempi Elämäni peli on Dimmi-hankkeen luoma.

Teimme toiminnallisen opinnäytetyömme tuotteistamisprosessin Jämsä & Mannisen Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla (2000) teoksen mukaan. Prosessissa on viisi eri vaihetta, ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, ideointi, luonnostelu, kehittely ja viimeistely. Tuotteistamisprosessimme raportointi on kuvattu näiden vaiheiden avulla. Toimeksiantajalla oli tarve saada selkeä ohjeistus ammattilaisille uuden peliversion käyttämiseen nuorisotyössä. Tutustuimme Elämäni peliin ja aikaisempiin tutkimustöihin aiheesta. Suunnittelimme peliohjetta toimeksiantajan toiveiden mukaisesti. Siinä on teoriatietoa dialogisesta vuorovaikutussuhteesta ja sen hyödyntämisestä.

Pääajatuksena oli, että ohjeistuksesta saisi apua keskustelun virittämiseen nuoren kanssa. Elämäni pelin toimintamalli ja -logiikka sekä roolihenkilöt ja teemat on myös kuvattu ohjeessa. Näiden myötä ammattilainen saa helposti käsityksen siitä, mistä on kyse ja miten peliä voi hyödyntää. Haimme palautetta peliohjeen viimeistelyyn Forms-kyselyllä terveydenhoitotyön opiskelijoilta. He tutustuivat hyötypeliin ja vastasivat kysymyksiimme ammattilaisen näkökulmasta. Viimeistelimme ohjeistuksen kyselystä saadun analyysin perusteella.

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuotetun ohjeen avulla helpottaa pelin hyödyntämistä nuorten kanssa työskennellessä. Tuloksena syntyi ohjeistus, joka tukee ammattilaisen työtä peliä käyttäessä. Uskomme, että ohjeistuksesta on ammatillisesti hyötyä nuorisotyöntekijöille. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, miten nuorisotyön ammattilaiset ovat hyötyneet peliohjeistuksen ja Elämäni pelin käytöstä. Voisi myös selvittää ja tutkia, onko peliohjeistuksesta ollut apua Elämäni peliä pelattaessa sekä dialogisen keskustelun tukena nuorten kanssa.