Aurinkovoimalan suunnittelu ja taloudellinen optimointi osana sähkömarkkinaa : tapausselvitys Pohjois-Karjalan haja-asutusalueella
Karjalainen, Jiri (2022)
Karjalainen, Jiri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092420422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092420422
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Karelia-ammattikorkeakoulun UusiutuWat-hankkeen toimesta. Opinnäytetyössä tutkittiin, verrattiin sekä tarkasteltiin maa-asenteisesti rakennettujen, megawattikokoluokan aurinkovoimaloihin vaikuttavia tekijöitä. Pääsääntöinen tarkastelu toteutettiin pienimuotoisen sähköntuotannon rajapinnassa, mikä on sähkömarkkinalain mukaan kaksi megavolttiampeeria.
Tapaustutkimukseen pohjautuvassa opinnäytetyössä käytettiin menetelmänä aineistotriangulaatiota, jonka avulla useiden eri tiedonkeruumenetelmien avulla pystyttiin vastaamaan opinnäytetyössä esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymysten avulla luotiin tapausesimerkki (Case-tutkimus). Tämän jälkeen luotiin mallinnus aurinkovoimalasta, mikä toteutettiin PV*SOL premium-ohjelmalla. Mallinnetusta aurinkovoimalasta saatuja tuloksia analysoitiin määrälliseen tutkimukseen pohjautuen Excel-ohjelman avulla. Mallinnuksesta saatuja tuloksia pystyttiin vertaamaan tutkimuskysymysten kautta saatujen tietojen sekä raja-arvojen osalta.
Aurinkovoimala mallinnettiin opinnäytetyössä mahdollisimman lähelle pienimuotoisen sähköntuotannon raja-arvoa, jolloin voimalan tehoksi muodostui 1,98 MW. Suomen sähkömarkkinat ovat joustavat teholtaan alle 2 MW:n kokoluokan aurinkovoimaloiden osalta, mikä vaikuttaa siihen, että megawatti-kokoluokan aurinkovoimaloiden kehitys näyttää Suomessa lupaavalta. Lisäksi megawatti-kokoluokan aurinkovoimalahankkeet voivat hakeutua eri tukimuotojen piiriin, mikä kannustaa ja ohjaa uusiutuvan energian tuottamiseen yhdessä kehitteillä olevan uusiutuvan energian taksonomian kanssa. Aurinkoenergia-alan tulevaisuudennäkymät ovat valoisat, minkä vuoksi työn lopussa esiteltävät opinnäytetyön jatkoselvitysmahdollisuudet tulevat olemaan pian ajankohtaisia. Aurinkovoimaloiden kehitys tulee vaatimaan tehokasta yhteistyötä etenkin maankäytön osalta.
Tapaustutkimukseen pohjautuvassa opinnäytetyössä käytettiin menetelmänä aineistotriangulaatiota, jonka avulla useiden eri tiedonkeruumenetelmien avulla pystyttiin vastaamaan opinnäytetyössä esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymysten avulla luotiin tapausesimerkki (Case-tutkimus). Tämän jälkeen luotiin mallinnus aurinkovoimalasta, mikä toteutettiin PV*SOL premium-ohjelmalla. Mallinnetusta aurinkovoimalasta saatuja tuloksia analysoitiin määrälliseen tutkimukseen pohjautuen Excel-ohjelman avulla. Mallinnuksesta saatuja tuloksia pystyttiin vertaamaan tutkimuskysymysten kautta saatujen tietojen sekä raja-arvojen osalta.
Aurinkovoimala mallinnettiin opinnäytetyössä mahdollisimman lähelle pienimuotoisen sähköntuotannon raja-arvoa, jolloin voimalan tehoksi muodostui 1,98 MW. Suomen sähkömarkkinat ovat joustavat teholtaan alle 2 MW:n kokoluokan aurinkovoimaloiden osalta, mikä vaikuttaa siihen, että megawatti-kokoluokan aurinkovoimaloiden kehitys näyttää Suomessa lupaavalta. Lisäksi megawatti-kokoluokan aurinkovoimalahankkeet voivat hakeutua eri tukimuotojen piiriin, mikä kannustaa ja ohjaa uusiutuvan energian tuottamiseen yhdessä kehitteillä olevan uusiutuvan energian taksonomian kanssa. Aurinkoenergia-alan tulevaisuudennäkymät ovat valoisat, minkä vuoksi työn lopussa esiteltävät opinnäytetyön jatkoselvitysmahdollisuudet tulevat olemaan pian ajankohtaisia. Aurinkovoimaloiden kehitys tulee vaatimaan tehokasta yhteistyötä etenkin maankäytön osalta.