Esteistä kohti vaikuttavimpia muutoksen edistäjiä systeemiajattelun avulla - Espoon kaupungin kiertotaloustyön edistäminen

Abstract

Kiertotalous on ikiaikaiseen resurssiviisauteen ja luonnon kiertokulkuun pohjautuva talouden tekemisen muoto, jossa pyritään irrottamaan luonnonvarojen käyttö talouden kasvusta tukemalla samalla luonnon uudistumisprosesseja sekä edistämään kestävää kehitystä. Kiertotalous vaatii toteutuakseen laajamittaista ja transformatiivista muutosta. Kaupungit ovat avaintoimijoita kiertotaloudessa. Tässä työssä esitettyjen systeemiajatteluun kuuluvien vipupisteiden avulla pyritään saamaan aikaan vaikuttavaa muutosta kohdistamalla toimia niihin kohtiin järjestelmässä, joiden avulla saadaan aikaan suurin muutos.

Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Espoon kaupunki. Kehittämistehtävänä oli tuottaa nykytilannekuvaus Espoon kaupungin työntekijöiden ajattelumalleista kiertotalouden suhteen, heidän kokemistaan kiertotaloustyön esteistä sekä tuoda esiin ratkaisuehdotuksia. Tavoitteeseen pyrittiin laadullisen tutkimuksen teemahaastattelujen sekä teoriasidonnaisen aineiston analyysin avulla. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 23 työntekijää syksyllä 2022. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostaa systeemiajattelun vipupiste-viitekehys ja ihmisten käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä kuvaava COM-B-malli. Kirjallisuuskatsauksessa kuvaillaan lisäksi kiertotaloutta konseptina sekä sen yhteyttä kaupunkien työhön.

Työntekijöiden kiertotaloutta koskevat ajattelumallit vaikuttivat haastattelujen perusteella hyvin myönteisiltä ja kiertotaloutta haluttaisiin edistää omassa työssä. Haastatteluvastausten mukaan suurimmat esteet kaupungin kiertotaloustyölle nähtiin tiedonpuutteessa, kiertotaloustyön siilomaisessa toteuttamisessa ja yhteistyön heikkoudessa, resurssien puutteessa sekä hallinnon byrokraattisuudessa ja hankaloittavissa säädöksissä. Haastatteluissa annetut ratkaisuehdotukset keskittyivät kiertotalouden integroimiseen osaksi työntekoa, tiedontarpeeseen, resursseihin, yhteistyön kehittämiseen sekä normien purkamisen tarpeeseen. Kehittämisehdotuksien mukaan kyvykkyyksiä voidaan kehittää tiedonkulun avulla muun muassa kaupungin resurssien sisäiseen kierrättämiseen tarkoitetun sähköisen työkalun, ohjeiden ja sisäisen tukitahon avulla. Päätösten ja hankintojen ympäristövaikutuksista kertova samalla hetkellä saatava tieto kannustaisi valitsemaan kiertotaloutta edistävän vaihtoehdon. Hukan tunnistaminen kaupungin resurssien kierron mallintamisella auttaa suunnittelemaan korjaavia toimia. Mukautumista tulisi edistää toimintakulttuurilla, jossa vaalitaan kokeiluja, oppimista ja dynaamisia kyvykkyyksiä, päätösten vaikutusten arviointia pitkällä aikavälillä, yhteistyötä sekä poikkihallinnollista ja verkostomaista työtapaa. Lisäksi olisi hyvä kouluttaa työntekijöitä systemaattisesti kiertotalouteen sekä tukea työtä sisäisen verkoston avulla. Kiertotaloutta mahdollistaviin sääntöihin kuuluu kiertotalouden sisällyttäminen kaikkiin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin sekä hankintakriteereihin. Kaupungin yksiköiltä vaadittavaa vuosittaista vastuullisuusraportointia on hyvä harkita. Kierrätysmahdollisuuksia tulee parantaa erityisesti kaupungin omissa toimipisteissä, ja kasvatus- ja koulutuslaitokset tuovat resurssien kierron oppimiseen vaikuttavuutta pedagogisen ulottuvuuden kautta. Hyvän kierteen aikaansaamiseksi kaupungin yksikköjen olisi hyvä saada kiertotaloustoimilla saavutetut tulot tai säästöt omaan kehittämisbudjettiinsa. Kiertotaloutta mahdollistavat kaupungin strategiassa, valtuustokauden tavoitteissa ja yksiköiden omissa tavoitteissa näkyvät kiertotaloussanoitukset. Pohjimmiltaan kiertotalouden edistämiseen vaadittava motivaatio kumpuaa uudelleenkäyttöä, jakamiskulttuuria sekä pitkäikäisten resurssien tehokasta käyttöä sekä luontoa ihmisen hyvinvoinnin lähteenä vaalivista ajattelumalleista, joita on hyödyllistä reflektoida organisaation sisällä säännöllisesti. Johtohenkilöiden näyttämä esimerkki on tärkeää. Myönteisen luontosuhteen edistäminen työntekijöiden keskuudessa sekä kunnan työssä kasvatus- ja koulutuslaitoksissa on potentiaalisen vaikuttava teko myös kiertotalouden edistämisessä.