Virtual showroomin front-endin toteutus A-Framea ja Reactia käyttäen
Härkönen, Jani (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100320769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100320769
Tiivistelmä
Tietotekniikan sekä yhteiskunnan digitalisaation kehittyessä yritykset ja organisaatiot kehittävät web-sivujensa graafista esitystä erilaisilla innovaatioilla, kuten virtuaalisilla esittelyillä (virtual showroom). Tässä opinnäytetyössä keskitytään Karelia-ammattikorkeakoululle toteutetun virtuaaliesittelyn front-endin sovellusarkkitehtuurin tärkeimpien komponenttien kuvaamiseen, ja niiden vertailuun vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Vertailussa keskitytään koodin selkeyteen sekä skaalautuvuuteen. Vertailun pohjalta oli tarkoitus muodostaa kehitysehdotuksia toimeksiantajalle ja mahdollisille jatkokehittäjille.
Työssä käsitelty virtuaaliesittely toteutettiin osana Pohjois-Karjalan ja Japanin Nagano-prefektuurin välistä yhteistyöhanketta. Sivusto koostui 360°-panoraamanäkymästä, johon aseteltiin hankkeeseen kuuluvien metsäbiotalousalan organisaatioiden klikattavia tietopaneeleja. Esittely ohjelmoitiin JavaScriptillä React-sovelluskehystä ja A-Frame-kirjastoa käyttäen.
Toteutettu sivusto vastasi pääasiassa toimeksiantajan asettamia vaatimuksia, mutta ohjelmistokomponenttien arkkitehtuureissa oli paljon puutteita skaalautuvuuden osalta. Verrokkiratkaisuja tarkastelemalla löytyi useita kirjastoja sekä menetelmiä, joita hyödyntäen koodin selkeyttä ja skaalautuvuutta voitaisiin parantaa.
Työssä käsitelty virtuaaliesittely toteutettiin osana Pohjois-Karjalan ja Japanin Nagano-prefektuurin välistä yhteistyöhanketta. Sivusto koostui 360°-panoraamanäkymästä, johon aseteltiin hankkeeseen kuuluvien metsäbiotalousalan organisaatioiden klikattavia tietopaneeleja. Esittely ohjelmoitiin JavaScriptillä React-sovelluskehystä ja A-Frame-kirjastoa käyttäen.
Toteutettu sivusto vastasi pääasiassa toimeksiantajan asettamia vaatimuksia, mutta ohjelmistokomponenttien arkkitehtuureissa oli paljon puutteita skaalautuvuuden osalta. Verrokkiratkaisuja tarkastelemalla löytyi useita kirjastoja sekä menetelmiä, joita hyödyntäen koodin selkeyttä ja skaalautuvuutta voitaisiin parantaa.