Vatsakirurgisen potilaan kivunhoito ja arviointi
Hellgrén, Elena (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100420844
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vatsakirurgisen potilaan kivunhoidon toteutumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitajien kivun arvioinnista ja asennoitumisesta kivun arviointiin. Opinnäytetyö toteutettiin Päijät-Hämeen keskussairaalaan osastoilla 43–44 kesä- ja heinäkuussa 2022.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui leikkauksen jälkeisestä kivunhoidosta sekä kivun arviointiin ja kirjaamisen liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Opinnäytetyöhön sisältyi kysely kivunhoidosta, joka toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kvantitatiivisen opinnäytetyön aineisto kerättiin anonyymilla verkkokyselylomakkeella, jonka osastonhoitaja lähetti kaikille 39:lle osastojen työntekijälle. Kyselyyn vastasi heistä 27.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajat toteuttivat leikkauksen jälkeistä kivunhoitoa ja sen arviointia suositusten mukaan. Näillä tuloksilla ja APS-hoitajan tekemällä kirjaamisen laadunseurannalla oli kuitenkin selkeä ristiriita, sillä APS-hoitajan raportin mukaan kivunhoidon arviointi kirjattiin potilasasiakirjoihin harvoin. Opinnäytetyön tulosten mukaan kipumittareiden käyttö koettiin osastoilla tärkeänä.
Koska opinnäytetyön mukaan osastoilla oli käytössä useita erilaisia kipumittareita, voisi osastoilla yhtenäistää kivun- ja sen hoidon arviointia ottamalla käyttöön saman kipumittarin. Lisäksi kyselyssä nousi toive kivunhoitoon liittyvistä koulutuksista. Jatkossa aihetta voisi tutkia lisää esimerkiksi avoimilla haastatteluilla, jolloin hoitajat voisivat omin sanoin kertoa kivunhoidon toteutumisesta ilman, että valmiit vastausvaihtoehdot johdattelevat heitä. Aihetta voisi tutkia lisää myös esimerkiksi potilaiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui leikkauksen jälkeisestä kivunhoidosta sekä kivun arviointiin ja kirjaamisen liittyvästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Opinnäytetyöhön sisältyi kysely kivunhoidosta, joka toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kvantitatiivisen opinnäytetyön aineisto kerättiin anonyymilla verkkokyselylomakkeella, jonka osastonhoitaja lähetti kaikille 39:lle osastojen työntekijälle. Kyselyyn vastasi heistä 27.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajat toteuttivat leikkauksen jälkeistä kivunhoitoa ja sen arviointia suositusten mukaan. Näillä tuloksilla ja APS-hoitajan tekemällä kirjaamisen laadunseurannalla oli kuitenkin selkeä ristiriita, sillä APS-hoitajan raportin mukaan kivunhoidon arviointi kirjattiin potilasasiakirjoihin harvoin. Opinnäytetyön tulosten mukaan kipumittareiden käyttö koettiin osastoilla tärkeänä.
Koska opinnäytetyön mukaan osastoilla oli käytössä useita erilaisia kipumittareita, voisi osastoilla yhtenäistää kivun- ja sen hoidon arviointia ottamalla käyttöön saman kipumittarin. Lisäksi kyselyssä nousi toive kivunhoitoon liittyvistä koulutuksista. Jatkossa aihetta voisi tutkia lisää esimerkiksi avoimilla haastatteluilla, jolloin hoitajat voisivat omin sanoin kertoa kivunhoidon toteutumisesta ilman, että valmiit vastausvaihtoehdot johdattelevat heitä. Aihetta voisi tutkia lisää myös esimerkiksi potilaiden näkökulmasta.