Kirjallisuuskatsaus kouluikäisten lasten tunnetaitomenetelmistä lastensuojelun sijaishuollon työn tueksi

Abstract

Opinnäytteen toteutettiin Familar Oy:n perustettavan lastensuojelun erityisyksikkö Aarnin työn kehittämisen tueksi. Aarni on 2022 syksyllä perustettava psyykkisesti ja neuropsykiatrisesti oireilevien sijaishuollon yksikkö. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa tunnetaitomenetelmistä sekä tunnetaitomenetelmien vaikuttavuudesta 6–12-vuotiaiden lasten psyykkisten häiriöiden hoidossa. Opinnäyte sisältää teoriaosuuden sekä kirjallisuuskatsauksen.

Teoriaosuus sisältää tietoa lastensuojelun sijaishuollon toteuttamista sitovista reunaehdoista, hoidollisesta viitekehyksestä, sekä haasteista mitkä liittyvät psyykkisesti oireilevien lasten hoitoon sijaishuollossa. Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti lapsilla esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, mitä tunteet ovat, mitä on tunteidensäätely sekä tunnetaidot ja miten nämä tukevat lapsen psyykkistä hyvinvointia.

Opinnäyte on integratiivinen kirjallisuuskatsaus, mihin tietoa etsittiin eri tietokannoista. Tietokantahausta valikoitui opinnäytteeseen 5 englanninkielistä tutkimusta, joissa eri menetelmillä oli pyritty vaikuttamaan lapsen tunteiden säätelykykyyn. Tutkimuksia tarkasteltiin suhteessa teoriaosuudessa kuvattuun tietoon tunteiden säätelystä ja tunnetaidoista. Lisäksi tarkasteltiin eri menetelmien vaikuttavuutta.

Tuloksista kävi ilmi, että kouluikäisillä tunnetaitomenetelmiä häiriöiden tukena on tutkittu vähän. Lisäksi tuloksista nousi esiin hajanainen käsitys siitä mitä tunteet ovat ja miten tunteiden säätelyyn voidaan vaikuttaa. Kahdessa tutkimuksista tähän liittyviä tässä opinnäytetyössä käytettyyn teoriaan liittyviä mekanismeja ei ollut juurikaan kuvattu, tai tunnistettu. Yksi tutkimuksista lähestyi tunteidensäätelyä sensomotoriikkaan liittyvän menetelmän kautta. Kahdessa kognitiivisen terapian lähestymistavassa tunteiden säätely ja siihen vaikuttaminen oli kuvattu tarkasti ja kattavasti.

Tunteiden ilmaisemisen haasteet korostuvat eri psyykkisissä ja neuropsykiatrisissa häiriöissä. Tunteilla, ajatuksilla ja käytöksellä on vahva yhteys. Tunteiden paremmalla säätelyllä kyetään vaikuttamaan siihen, miten lapsi käyttäytyy ja havainnoi asioita. Tällä on vaikutusta parempaan psyykkiseen vointiin ja sitä kautta myös lapsen toimintakykyyn. Ymmärryksen lisääminen psyykeeseen vaikuttavista seikoista tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä käyttämällä vähentää lastensuojelussa sijoituksen haasteita ja mahdollistaa häiriöihin vaikuttamisen. Tutkimustiedon vähyydestä huolimatta kaksi artikkeleista antoi lupaavaa näyttöä menetelmien vaikuttavuudesta. Luotettavampaa ja laajempaa näyttöä tarvitaan menetelmien siirtämiseen käytäntöön. Myös menetelmien soveltuvuutta tulee vielä tarkastella suomalaiseen ympäristön-, sekä sijaishuollon tarpeisiin vastaamisen kautta.