Koronapandemian yhteys terveyskeskuksen avovastaanoton hoitajien työmotivaatioon, toimintatapoihin ja työhyvinvointiin
Pesonen, Emilia; Särme, Teresa (2022)
Pesonen, Emilia
Särme, Teresa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022100620924
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa terveyskeskuksen avovastaanoton hoitajien työmotivaatiota, toimintatapoja ja työhyvinvointia sekä miten covid-19 pandemia on yhteydessä näihin. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä uusia toimintatapoja pandemian aikana on kehitelty. Tilaajan tavoitteena oli hyödyntää saatua tietoa tulevaisuudessa ja kehittää pandemian aikana opittuja uusia käytäntötapoja.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään covid -19 pandemiaa, sen tarttumistapaa, itämisaikaa, oireita ja hoitoa, rokotteita, lisäksi käydään läpi karanteeni ja eristys sekä se, miten virus muuntuu. Tämän lisäksi teoria sisältää tietoa aiemmin esiintyneistä pandemioista, sähköisistä palveluista sekä yleisesti työmotivaatiosta ja työhyvinvoinnista.
Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui kolme sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niissä hyödynnettiin teemahaastattelurunkoa. Haastatteluiden jälkeen aineisto litteroitiin ja tehtiin sisällönanalyysi. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, eli aineisto järjesteltiin saatujen teemojen mukaisesti.
Haastatteluissa kävi ilmi pandemia-ajan alun epävarmuus omasta työskentelystä. Puutteellisissa sekä nopealla aikataululla muuttuvissa ohjeistuksissa oli vaikeuksia pysyä ajantasalla. Hoitajien työmäärä lisääntyi ja vanhojen työtehtävien lisäksi piti ehtiä tekemään uudet työtehtävät. Työn negatiivisina puolina koettiin työmäärä, jatkuva kiire, huono palkkaus sekä vähäinen arvostus. Positiivisena puolena pandemia-ajasta koettiin entistä tiiviimpi tiimityöskentely sekä kollegoihin turvautuminen ja hyvä yhteishenki. Lisäksi ihmisten auttaminen ja siitä kiitoksen saaminen koettiin mielekkäänä. Suurimpana uutena toimintamallina tuotiin esiin etävastaanotot sekä muiden etäpalveluiden lisääntyminen pandemia-aikana. Nämä koettiin hyväksi ratkaisuksi ja toivottiin, että niitä kehitellään ja hyödynnetään jatkossakin. Lisäksi yksi uusi toimiva tapa on ollut infektiopotilaiden erottaminen ei-infektiopotilaista, jonka avulla saadaan vähennettyä kaikenlaisien tartuntatautien leviämistä potilaiden keskuudessa. Ajan kuluessa koettiin, että osaaminen sekä tietotaito kehittyi. Pandemian alussa koulutukset sekä yhteiset palaverit jäivät miltei kokonaan pois, mutta nyt tilanne on alkanut normalisoitumaan.
Johtopäätöksinä todettakoon, että esimiesten tuki ja selkeät ohjeistukset, hyvä työyhteisö, toimiva tiimityöskentely sekä oman osaamisen kehittäminen lisäsivät sekä työhyvinvointia, että -motivaatiota. Riittävän hyvä perehdytys edesauttaa uusia työntekijöitä pysymään työtehtävissä.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään covid -19 pandemiaa, sen tarttumistapaa, itämisaikaa, oireita ja hoitoa, rokotteita, lisäksi käydään läpi karanteeni ja eristys sekä se, miten virus muuntuu. Tämän lisäksi teoria sisältää tietoa aiemmin esiintyneistä pandemioista, sähköisistä palveluista sekä yleisesti työmotivaatiosta ja työhyvinvoinnista.
Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui kolme sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja niissä hyödynnettiin teemahaastattelurunkoa. Haastatteluiden jälkeen aineisto litteroitiin ja tehtiin sisällönanalyysi. Analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua, eli aineisto järjesteltiin saatujen teemojen mukaisesti.
Haastatteluissa kävi ilmi pandemia-ajan alun epävarmuus omasta työskentelystä. Puutteellisissa sekä nopealla aikataululla muuttuvissa ohjeistuksissa oli vaikeuksia pysyä ajantasalla. Hoitajien työmäärä lisääntyi ja vanhojen työtehtävien lisäksi piti ehtiä tekemään uudet työtehtävät. Työn negatiivisina puolina koettiin työmäärä, jatkuva kiire, huono palkkaus sekä vähäinen arvostus. Positiivisena puolena pandemia-ajasta koettiin entistä tiiviimpi tiimityöskentely sekä kollegoihin turvautuminen ja hyvä yhteishenki. Lisäksi ihmisten auttaminen ja siitä kiitoksen saaminen koettiin mielekkäänä. Suurimpana uutena toimintamallina tuotiin esiin etävastaanotot sekä muiden etäpalveluiden lisääntyminen pandemia-aikana. Nämä koettiin hyväksi ratkaisuksi ja toivottiin, että niitä kehitellään ja hyödynnetään jatkossakin. Lisäksi yksi uusi toimiva tapa on ollut infektiopotilaiden erottaminen ei-infektiopotilaista, jonka avulla saadaan vähennettyä kaikenlaisien tartuntatautien leviämistä potilaiden keskuudessa. Ajan kuluessa koettiin, että osaaminen sekä tietotaito kehittyi. Pandemian alussa koulutukset sekä yhteiset palaverit jäivät miltei kokonaan pois, mutta nyt tilanne on alkanut normalisoitumaan.
Johtopäätöksinä todettakoon, että esimiesten tuki ja selkeät ohjeistukset, hyvä työyhteisö, toimiva tiimityöskentely sekä oman osaamisen kehittäminen lisäsivät sekä työhyvinvointia, että -motivaatiota. Riittävän hyvä perehdytys edesauttaa uusia työntekijöitä pysymään työtehtävissä.
