Organisaation ennakoinnin kypsyyden arviointi sekä ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoittaminen
Karttunen, Pauliina (2022)
Karttunen, Pauliina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022101421236
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli selvittää Verohallinnon ennakoinnin kypsyyden tila ja kartoittaa ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuutta organisaatiossa. Opinnäytetyön tavoitteina oli selvittää organisaation tulevaisuuskyvykkyyden tekijöitä, kehittää tietyin väliajoin toistettavissa oleva ennakoinnin kypsyyden arviointikysely ja muodostaa kysely ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoittamista varten.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu tulevaisuuskestävyyden ja ennakoinnin käsitteistön ympärille käsitellen muun muassa strategisen ennakoinnin parhaita käytänteitä, ennakoinnin kypsyyden arvioimista sekä opinnäytetyön kannalta oleellisimpia ennakoinnin kypsyysmalleja. Ennakoinnin kypsyyden arviointikyselyn kehittämisessä menetelminä käytettiin ryhmäkeskustelullista yhteiskehittämistä ja havainnointia. Ennakoinnin kypsyyden arvioinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoittamisen toteutuksessa menetelminä käytettiin strukturoituja kyselyitä.
Opinnäytetyön tuloksena muodostui organisaation ennakoinnin kypsyyden mittaamiseen käytettävä toistettavissa oleva kysely, joka toteutettiin organisaation ennakointiryhmäläisistä koostuvalle vastaajakohderyhmälle. Kyselyn toteutuksen tuloksena saatiin selville organisaation ennakoinnin kypsyyden tila, joka oli valtaosassa arvioitavia kohtia tasolla 2 Aloitteleva, kypsyystason jäädessä osassa arvioitavia kohtia tasolle 1 Satunnainen. Kypsyyden arvioinnista saatu tulos organisaation ennakointitoiminnan tilanteesta vastasi opinnäytetyön alkuvaiheessa saatua tilannekuvaa, jolloin vastaajakohderyhmään kuuluvilla oli eritasoista kokemusta ja osaamista ennakoinnista. Ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoitus toteutettiin pienellä systemaattisella otannalla organisaation laajuisesti. Kyselyn tulosten myötä selvisi muun muassa, että vastaajien keskuudessa löytyy kiinnostusta oppimaan ennakoinnista lisää. Lisäksi selvisi, että kaikille vastaajille ei ollut selvää, miten ennakointia tehdään Verohallinnossa, eikä esimerkiksi se mitä ennakointi merkitsee.
Tulevaisuuden kehitysehdotuksina organisaation ennakoinnin kypsyyden tason nostamiseksi kohti asetettua tavoitetasoa 4 Kypsä, tulisi pyrkiä muodostamalla ennakoinnin strateginen suunnitelma. Suunnitelman tulisi sisältää jokaisen arvioitavan kohdan osalta yksityiskohtaiset toimintatavat ja tavoitteet. Jatkossa olisi myös hyvä pohtia ennakoinnin kypsyyttä arvioivan kyselyn eri kohtien muokkaamista arvioitavien kohtien samankaltaisuuksien osalta. Lisäksi vastaajakohderyhmälle tulisi järjestää orientoitumistilaisuus ennen kyselyn seuraavaa toteutusta, jotta vastaajilla olisi samansuuntainen käsitys arvioitavasta sisällöstä ja sen merkityksestä, arvioinnin tärkeydestä ja sen tavoitteista.
Ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoittamisen kysely tulisi jatkossa toteuttaa suuremmalla otannalla, jotta tuloksia voitaisiin yleistää vastaamaan koko organisaation tilaa.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu tulevaisuuskestävyyden ja ennakoinnin käsitteistön ympärille käsitellen muun muassa strategisen ennakoinnin parhaita käytänteitä, ennakoinnin kypsyyden arvioimista sekä opinnäytetyön kannalta oleellisimpia ennakoinnin kypsyysmalleja. Ennakoinnin kypsyyden arviointikyselyn kehittämisessä menetelminä käytettiin ryhmäkeskustelullista yhteiskehittämistä ja havainnointia. Ennakoinnin kypsyyden arvioinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoittamisen toteutuksessa menetelminä käytettiin strukturoituja kyselyitä.
Opinnäytetyön tuloksena muodostui organisaation ennakoinnin kypsyyden mittaamiseen käytettävä toistettavissa oleva kysely, joka toteutettiin organisaation ennakointiryhmäläisistä koostuvalle vastaajakohderyhmälle. Kyselyn toteutuksen tuloksena saatiin selville organisaation ennakoinnin kypsyyden tila, joka oli valtaosassa arvioitavia kohtia tasolla 2 Aloitteleva, kypsyystason jäädessä osassa arvioitavia kohtia tasolle 1 Satunnainen. Kypsyyden arvioinnista saatu tulos organisaation ennakointitoiminnan tilanteesta vastasi opinnäytetyön alkuvaiheessa saatua tilannekuvaa, jolloin vastaajakohderyhmään kuuluvilla oli eritasoista kokemusta ja osaamista ennakoinnista. Ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoitus toteutettiin pienellä systemaattisella otannalla organisaation laajuisesti. Kyselyn tulosten myötä selvisi muun muassa, että vastaajien keskuudessa löytyy kiinnostusta oppimaan ennakoinnista lisää. Lisäksi selvisi, että kaikille vastaajille ei ollut selvää, miten ennakointia tehdään Verohallinnossa, eikä esimerkiksi se mitä ennakointi merkitsee.
Tulevaisuuden kehitysehdotuksina organisaation ennakoinnin kypsyyden tason nostamiseksi kohti asetettua tavoitetasoa 4 Kypsä, tulisi pyrkiä muodostamalla ennakoinnin strateginen suunnitelma. Suunnitelman tulisi sisältää jokaisen arvioitavan kohdan osalta yksityiskohtaiset toimintatavat ja tavoitteet. Jatkossa olisi myös hyvä pohtia ennakoinnin kypsyyttä arvioivan kyselyn eri kohtien muokkaamista arvioitavien kohtien samankaltaisuuksien osalta. Lisäksi vastaajakohderyhmälle tulisi järjestää orientoitumistilaisuus ennen kyselyn seuraavaa toteutusta, jotta vastaajilla olisi samansuuntainen käsitys arvioitavasta sisällöstä ja sen merkityksestä, arvioinnin tärkeydestä ja sen tavoitteista.
Ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun tunnettuuden kartoittamisen kysely tulisi jatkossa toteuttaa suuremmalla otannalla, jotta tuloksia voitaisiin yleistää vastaamaan koko organisaation tilaa.